Alfidossa kuntoilevilta vaaditaan vähintään painoindeksi 25 tai tietty vyötärönympärys. "On yllättävän yleistä, ettei uskalleta lähteä kuntosalille", yrittäjä Janne Sallinen sanoo.
Moni menee kuntosalille samalla tavalla kuin lähikauppaan: helposti ja sen enempää asiaa ajattelematta. Paljon on myös niitä, joille salille meno ei olekaan yhtä vaivatonta. Ei se ensimmäinen kerta eivätkä seuraavatkaan.
Mitä jos joku tuijottaa, kun olen näin lihava?
Siellä on kuitenkin niitä bodarimiehiä tai fitnessnaisia, jotka varmasti ihmettelevät, mitä minä siellä teen.
Entä jos en osaa säätää jotakin laitetta tai teen jotain muuta ihan väärin?
Ilmiö on tuttu niin Janne Salliselle kuin Nana Rautiaisellekin. Sallinen on kuopiolaisen Alfidon yrittäjä ja liikuntafysiologi ja Rautiainen jyväskyläläisen Kuntokeskus Positiven yrittäjä ja personal trainer. Nyt he tarjoavat rohkaisun sanoja niille, joiden käsi on jo melkein kuntosalin ovenkahvassa kiinni.
Kaikkien ei tietenkään tarvitse käydä kuntosalilla. Kuntoaan, myös lihaskuntoaan, voi hoitaa monin tavoin. Monelle nimenomaan kuntosali on paikka, jossa saa kätevästi treenattua koko kropan tai osan siitä. Nykyisin kuntosalitreeni mielletään aiempaa enemmän terveysliikunnaksi.
Kuntosalilla niin kuin muullakin säännöllisellä liikunnalla on paljon terveysvaikutuksia. Sali tekee lihaskunnon lisäksi hyvää muun muassa verenpaineelle.
– Arjen voimavarat kasvavat, kun vireys ja jaksaminen lisääntyvät ja nukkuminen paranee. Jos esimerkiksi polvessa on alkavaa nivelrikkoa, etureiden lihasten vahvistaminen tukee polvea ja vähentää kipuilua, Sallinen sanoo.
– Harjoittelulla on positiivisia vaikutuksia myös itsetuntoon ja mielialaan. Monelle kuntosalilla käynti on lisäksi sosiaalinen tapahtuma, Rautiainen lisää.
Janne Sallinen on pitkän linjan kuntosaliharrastaja. Ennen nykyistä työtään hän muun muassa tutki ikääntyvien ihmisten voimaharjoittelua ja ravitsemusta.
– Huomasin, että kuntosalia käyttää vähiten se porukka, joka hyötyisi siitä eniten. Ymmärsin, että monen kookkaan henkilön on vaikea mennä isoihin kuntokeskuksiin, joissa on hyvin nuorta ja timmiä väkeä, hän sanoo.
Onnistumisen kokemuksia on helppo saada.
Janne Sallinen
– Yllättävän yleistä on, ettei uskalleta lähteä salille. Uimahalli on toinen vastaava paikka, jonne monen on vaikea mennä.
Nana Rautiainen on huomannut, että kuntosaliin liittyy monesti jossittelu ja ”sitten kun” -ajattelu.
– Joku saattaa sanoa, että menen sitten, kun olen laihtunut viisi kiloa. Toinen voi sanoa, että menen sitten, kun olen ensin käynyt lenkillä ja saanut kuntoa kasvatettua. Nämä ovat kuitenkin asioita, joita kehitetään myös kuntosalilla.
Moni on jossain vaiheessa elämäänsä kokeillut kuntosalia. Jos kokeilusta on aikaa ja kokemus ei ollut sykähdyttävä, tennarin kärkiä on vaikea kääntää salin suuntaan myöhemmin.
– Monelle voi olla todella iso kynnys avata se salin ovi, Rautiainen tietää.
Epävarmuus voi johtua monesta asiasta. Jos edelliskerrasta on vuosia, laitteet ovat muuttuneet paljon. Eri saleillakin laitteet ovat yleensä ainakin jonkin verran erilaisia. Nykyisin laitteissa on useimmiten käyttöä opastava kuva.
– Salin hyvä ilmapiiri on monella tavalla tärkeä, myös siksi, että olisi aina helppo mennä kysymään neuvoa henkilökunnalta tai muilta treenaajilta, Rautiainen sanoo.
Janne Sallisen havainnot kuntosalille lähdön vaikeudesta synnyttivät Alfidon vuonna 2014. Salille ovat tervetulleita ne, joiden painoindeksi on vähintään 25 tai vyötärönympärys naisilla vähintään 80 senttiä tai miehillä vähintään 90 senttiä. Painoindeksi 25 on ylipainon raja.
Asiakas saa jatkaa salilla, jos hoikistuu, ja toisinaan kriteereistä joustetaan esimerkiksi jos asiakkaalla on sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää ahdistusta.
– Tavallisin asiakkaamme on keski-ikäinen nainen, jolle on kertynyt kiloja mutta joka haluaa pitää itsestään huolta, Sallinen kuvailee.
Alfidossa ei treenata ohikulkijoiden katseiden alla, eikä siellä ole seinäpeilejä. Sallisen mukaan peileistä ei ole hyötyä sen kannalta, että liikkeet olisi helpompi tehdä oikein.
– Peilit ovat yleensä vain pällistelyä varten. Ohjaajan tehtävä on opettaa oikea tekniikka.
Sosiaalinen puoli on monelle hyvin tärkeä.
Nana Rautiainen
Moni ylipainoinen pelkää, ettei osaa tai jaksa tehdä salilla juuri mitään. Sallisen mukaan tämä on turhaa: iso koko näkyy yleensä monia hoikkia parempana lihasvoimana esimerkiksi jaloissa.
– Onnistumisen kokemuksia on helppo saada. Mitään ihmeellistä liikkuvuutta tai koordinaatiotakaan ei vaadita. Kuukaudessa huomaa jo salin hyvät vaikutukset.
Onnistumisen tunteita voi pirskahdella vain, kun liikunta-annos on sovitettu asiakkaan lähtötasoon. Kukaan ei nauti siitä, jos yrittää roikkua ryhmäliikuntatunnilla epätoivoisena muiden mukana ja tuntuu koko ajan pahalta.
Jos salilla ei käy säännöllisesti, siitä ei koskaan tule tapa. Se, että jostain asiasta tulee tapa, vaatii toistoja.
– Kannattaa miettiä realistista minimiä. Se on määrä, jonka pystyy varmasti tekemään. Liikunta kannattaa merkitä kalenteriin, Sallinen neuvoo.
Jos kuntosalin haluaa osaksi arkeaan, ensimmäisenä on Rautiaisen mukaan tehtävä päätös – vaikka jännittäisikin.
– Jokainen on joskus ollut salilla ensimmäistä kertaa. Salilla voi olla monta muutakin, jotka ovat aiemmin kokeneet esimerkiksi ulkonäköpaineita, hän sanoo.
Rautiainen kannustaa empijöitä käymään haistelemassa salin ilmapiiriä. Monella salilla voi käydä maksuttomalla tutustumiskäynnillä.
– Ensimmäiset harjoituskerrat on hyvä ajoittaa niin, että paikalla on henkilökuntaa. He näyttävät tilat ja opastavat laitteiden käytössä, Rautiainen sanoo ja suosittelee aloittelijoille henkilökohtaista ohjausta.
– Laitteet ovat nykypäivänä turvallisia käyttää, eli perusterve ihminen ei saa itseään niillä rikottua.