Peston ja focaccia-leivän sanotaan olevan lähtöisin Genovasta.
Yöllä Genovaan saapuessa kaupunki näyttää nuhjuiselta. Kun aamulla avaan ikkunaverhot hotellissa ja näen aukion takana rinteessä kohoavat talot, auringonpaistetta ja ihmisvilinää, näyttää paljon paremmalta.
Kadulla kävellessä harmittaa heti, että aikaa kaupungin tutkimiselle on vain vajaat kaksi päivää. Jostain syystä Genova tekee heti vaikutuksen.
Genova on jäänyt matkailijoilta muiden nimekkäämpien italialaiskaupunkien varjoon. Sieltä puuttuvat tunnetut nähtävyydet, eikä se siksi ole vertailukelpoinen Rooman, Venetsian tai Firenzen kanssa. Genovaan kannattaa matkustaa kujien, palatsien, herkkujen ja tunnelman takia.
Genova sijaitsee Italian luoteisosassa ja on Italian merkittävin satamakaupunki. Genovan kaupungin voi jakaa neljään osaan: satama-alueeseen, sokkeloiseen vanhaan kaupunkiin, ylempänä sijaitsevaan liikekeskustaan ja vuoren rinteillä oleviin asuinalueisiin.
Genovassa on Euroopan laajin asuttu keskiaikainen kaupunginosa. Sen kadut ja kujat ovat mielenkiintoisia ja tunnelma on kuin entisajan satamakaupungissa. Kaupunginosa on täynnä pieniä putiikkeja, ruokakauppoja ja ravintoloita. Kadun vilinästä voi poiketa muutamalla askeleella rauhalliselle kapealle kujalle. Tämä on kuin eri maailma.
Palatseissa on nykyisin pankkeja, toimistoja ja museoita.
Genovassa riittää monenlaista mielenkiintoista nähtävää. Vanha satama laitettiin uuteen uskoon 1992 Kristoffer Kolumbuksen Amerikan löytämisen 500-vuotisjuhlan kunniaksi. Alueella sijaitsee myös suuri akvaario ja erikoinen merirosvolaiva, joka on alun perin rakennettu Roman Polanskin Merirosvot-elokuvaa varten.
Kurkistus pieneen Basilica della Santissima Annunziataan kannattaa. Sen upeita kattomaalauksia ihastelevat kaikenikäiset matkailijat. Basilikan sisätilat ja erityisesti kattomaalaukset ovat kuuluisampaa Genovan tuomiokirkkoa eli San Lorenzon katedraalia koristeellisemmat.
Tuomiokirkossa huomionarvoista ovat muun muassa ulkoseinän valkomustat raidat, goottiajan osoitus vallasta ja vauraudesta. Moni kuvauttaa itsensä jykevien portaiden pielissä olevien kivileijonien kanssa.
Kirkkoon ei ole pääsymaksua, mutta kirkon kellotorniin kiipeäminen maksaa viisi euroa. Kellotornissa käydessään matkailija näkee kirkon sisäosia parvelta ja kaupungin katot ympärillään.
Tuomiokirkon lähellä sijaitsee myös Piazza de Ferrari. Aukion laidoilla ovat oopperatalo ja Dogen palatsi. Aatelissukujen rakennuttamia palatseja Genovassa riittääkin.
Palatseissa on nykyisin pankkeja, toimistoja ja museoita. Esimerkiksi Palazzo Rosson museossa on Genovan tunnetuimman flaamilaisen muotokuvamaalarin Van Dyckin maalauksia. Palazzo Biancon galleriassa voi ihailla muun muassa italialaisen barokkimestari Caravaggion tummasävyisiä töitä. Osassa palatseja on valokuvanäyttelyjä, joita voi ihailla maksutta.
On hauska myös poiketa satunnaisen palatsin ovesta sisään. Jo aulakin voi olla huikean upea.
Palatsien runsautta selittävät ristiretket ja genovalaisten sukujen rikastuminen kaupankäynnillä. Tunnetuin genovalainen on Kristoffer Kolumbus, joka lähti Genovasta etsimään meritietä Intiaan ja päätyi Amerikkaan 1492.
Monen lähteen mukaan Kolumbuksen synnyinpaikasta ei kuitenkaan ole varmuutta, vaikka hänet usein syntyperäiseksi genovalaiseksi mielletäänkin.
Genovaan on helppoa ja mukavaa tutustua kävellen, vaikka se onkin mäkinen ja paikoin liikenne on vilkasta. Voimiaan kävelijä ei kuitenkaan saa hukattua, jos nauttii välillä genovalaisia herkkuja. Genovaa pidetään peston ja focaccia-leivän syntykaupunkina.
Perinteisen vihreän peston yksinkertaiset perusainekset ovat basilika ja pinjansiemenet. Mukaan sekoitetaan myös valkosipulia, oliiviöljyä ja parmesaanijuustoa. Hyvä vaihtoehto välipalaksi onkin pestolla tai vaikka pelkällä suolalla maustettu tuore ja rapea focaccia.