Veneilyn pitää olla ympärivuotinen harrastus. Veneen huoltaminen ja varustelu on osa henkivakuutusta.
Veneilyharrastuksen ei pitäisi olla sitä, että kosmeettisen hoidon jälkeen kulkuneuvo keväällä lykätään mereen, sillä ajetaan vaihtelevalla menestyksellä kesä ja syksyllä se nostetaan talviteloille. Pyhtääläisen Seppo Lönnforsin mielestä veneily ehdottomasti on ympärivuotinen harrastus.
– Talvella pidettävät alan kurssit ovat mitä mainioin tilaisuus opetella teoriaa, jota sitten kesällä sesonkina sovelletaan käytäntöön, hän sanoo.
Miehen vakuutteluja ei sovi vähätellä, sillä virkansa puolesta hän seuraa veneilyä kesät talvet ulkovartiolaiva Valppaan konepäällikkönä arvoltaan kapteeniluutnanttina.
Lamassakin Seppo näkee yhden mieluisan piirteen.
– Kun muutama vuosi sitten niin sanotuista muskeliveneistä joskus oli merellä riesaa, lama on vähentänyt mereltä näitä veneitä huomattavasti.
Muskeliveneissä kuljettajan taidot eivät olleet oikeassa suhteessa veneen vauhtiin.
Nuohoojaa ei kone korvaa. Nuohooja jos kuka on perinteisen käsityöammatin edustaja.
Silmänräpäyksessä toimivat mikropiirit, teollisuusrobotit ja muut insinöörien luomukset ovat heittäneet käsityöläisammatin toisensa perään unholaan. Vaan nuohooja, ”nokisutari” se kulkee yhä talosta taloon olallaan perinteinen noen peittämä naru, jonka päässä heiluu rautapallo.
Nuohoojan päätehtävät ovat piippujen, savuhormien ja tulisijojen puhdistus ja kunnon tarkastus.
Mikäli nuohooja ei pääse hoitamaan työtään, näkyvät seuraukset nopeasti. Piipun veto kärsii, pahimmillaan seurauksena voi olla vaarallinen nokipalo.
Lökören niemi on irvikuva, kirjoitti Pyhtään luonto – Pyttis natur ry/rf.
Lökören niemi nykyisellään on irvikuva siitä mitä se oli ennen ja mitä se voisi olla vieläkin.
Nykyään se on vanhoille pyhtääläisille ainakin täysin tunnistamaton paikka.
Lökören niemeen on rakennettu mitä mielikuvituksellisempia laitureita, aallonmurtajia, levennyksiä yms. Vaikuttaa siltä, että tämä on Pyhtään ainoa alue, josta käsin huviveneily voi tapahtua.
Jos ja kun ihmisillä on varaa hankkia arvokkaita veneitä ja he yleensä tulevat veneilleen autoilla, he varmasti voisivat ajaa muutaman kilometrin kauemmaksi, esim. Keihässalmeen.
Veneitä omistavien kuntalaisten edut eivät saa olla suuremmat kuin ”maakrapujen”.