Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Rakennesuunnittelijan haaste: jokainen talo on ”prototyyppi”

Insinööritoimisto Kai Kakko saavutti 20 vuoden iän. Nyt on työn alla 250 asunnon kohde Helsingissä.

Ei tähän maailmaan ole syntynytkään sellaista henkilöä, jota en voisi mennä ripittämään, jos aihetta on, naurahtaa Kai Kakko.

Hänet tunnetaan kriittisestä suhtautumisesta asioihin, joita ei ole mietitty loppuun asti.

Oman insinööritoimistonsa hän perusti vuonna 2003, kun firmassa, missä hän työskenteli sitä ennen, ei saanut päättää resursseista. Oma yritys muutettiin vuonna 2009 osakeyhtiöksi.

Kakko on syntynyt Kotkassa ja kymiläistynyt 60-luvulla.

– Mä olen Inskan poikii. Kun olin kirjoittanut ylioppilaaksi Vesivallin lukiosta 1984, me muutettiin Heinlahden rantaan.

Siitä lähtien hän ollut pyhtääläinen. Siksi aikanaan oman yrityksen kotipaikaksikin tuli Pyhtää, vaikka suuri osa asiakkaista on pääkaupunkiseudulla.

Ensimmäinen suunnittelutyö oli omakotitalo, mutta seuraavana jo Kotkan sisääntulossa oleva Mutalahden kerrostalo.

Byrokratia on kasvanut ihan mahdottomasti.

– Suunnitellaan kantavat rakenteet ja omiin hankkeisiin betonielementtisuunnittelu. Rakennesuunnittelua tehdään arkkitehdin kumppanina.

Yrityksen hankkeista voi mainita Kruunuasuntojen tai Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien asuntorakentamista. Suurempi osa töistä on kumppanina rakennusliikkeiden kanssa, joilla on tontteja.

Nyt on työn alla 250 asunnon käsittävä kohde Helsingin Vuosaaressa.

– Kohtuullisen mittava, vihreä hanke. Mukana on Helsingin kaupunki ja yliopiston viherryhmä. Osaan katoista tehdään viherkattojen tutkimusalue puineen ja pensaineen, osaan tulee asukkaille kattopuutarhoja.

Tässä mittakaavassa rakennesuunnittelijakin joutuu päivittämään osaamistaan. Sinänsä ensimmäisiä viherkattoja hän on suunnitellut jo 7–8 vuotta sitten.

Suurin hanke, missä hän on ollut mukana oli Espoossa 24 000 kerrosneliötä. Siinä oli kuusi yhdeksänkerroksista rakennusta eli kokonainen kortteli.

Tänä vuonna Asunto Oy Helsingin Kommodori sai Rakentajan Ruusu -palkinnon. Se ojennettiin arkkitehtitoimistolle, vaikka rakennesuunnittelijan ja rakentajan rooli oli varsin keskeinen onnistuneessa kokonaisuudessa.

Rakentamisen haasteena Kakko pitää sitä, että kaikki kerrostalot ovat ikään kuin aina prototyyppejä.

– Mersua tehdään yhdellä piirustuksella 100 000 kappaletta ja prototyypissä on jo karsittu suunnitteluvirheet. Jokainen rakennettu kerrostalo on prototyyppi, eikä siitä ole karsittu mitään virheitä.

Kahdessakymmenessä vuodessa rakentaminen on kehittynyt. Hänen aloittaessaan viranomaisille ei tarvinnut esittää ennakkoon juuri mitään, mutta nyt pitää olla nimiä papereissa hyvin tarkasti.

– Byrokratia on kasvanut ihan mahdottomasti. Peruskerrostalossa ei ole mitään mallinnettavaa, mutta nyt sekin muuttuu, mallinnetaan kaikki.

Kakko valmistui vuonna 1991, jolloin suunnittelu oli käsityötä.

– Silloin piirrettiin laudalla, osa teki CAD:lla. Vielä viisi vuotta sitten kävin yhdessä arkkitehtitoimistossa, joka halusi luonnostella naruviivaimella.

Kakko haluaa luonnostella koneella, kun sen voi aina heittää pois. Hän naurahtaa itseironisesti.

– Onhan minulla kokemusta rakentamisesta Suomessa niin hyvässä kuin pahassakin.