Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 16.1. ulkoistaa Pyhtään Saaristomarkkinoiden järjestämisen vuosille 2023–2024 ja optiona vuodelle 2025. Hankinnan periaatteita on valmisteltu joulukuussa pidetyssä kaikille avoimessa työpajassa. Sen tulos on konseptiksi kutsuttu kuvaus, mitä markkinoilta odotetaan. Varsinaiset hankinnan periaatteet on kunnanhallituksen hyväksymässä tarjouspyynnössä, jota vielä viimeistellään.
Markkinoiden taustadokumentissa painottuu pyhtääläisten yhdistysten rooli markkinoilla.
Viime vuoden markkinoita yrittäjäystävällisen Pyhtään yhdistykset kritisoivat liian kaupalliseksi tapahtumaksi. Toisaalta markkinat on kaupallinen tapahtuma.
Kunta on luonut reunaehtoja tulevalle tapahtumalle. Niihin on sisällytetty hissipuhe, millä halutaan tiiviisti kertoa, mikä on Saaristomarkkinat:
”Pyhtään Saaristomarkkinat on perinteinen, saaristohenkinen avoin ja yhteisöllinen kaksipäiväinen markkinatapahtuma Pyhtäällä. Tapahtuma tarjoaa saaristo- ja merihenkisiä elämyksiä kaikenikäisille. Ohjelma koostuu markkinamyynnistä, saaristoon ja merellisyyteen liittyvästä ohjelmasta ja kulttuurista, näytöksistä ja aktiviteeteista.”
Kohderyhmä ovat pyhtääläiset, kesäasukkaat, vieraat naapurikunnista ja kauempaa. Tämä kohderyhmä on ollut sama jo vuosien ajan.
Kunta haluaa, että markkinoilla on jokaiselle jotakin, huomioiden perheet, lapset, nuoret, aikuiset, ikäihmiset ja erikseen mainittuna monipuolisesti eri kohderyhmät. Silti kunta on itse järjestämässä erikseen lasten saaristomarkkinat Huutjärven koulun pihalle.
Millainen Saaristomarkkinat-otsikon alla määritellään ”iloinen markkinatunnelma, vanhanajan merellistä saaristoromantiikkaa ja tunnelmaan sopivaa musiikkia.” Se on esimerkiksi haitarimusiikkia ja meriveisuja. Jokaisen markkinoilla olevan toimijan tulee sitoutua tuomaan esille saaristomarkkinahenkeä.
Illalla ohjelmana tulee olla toimijoiden itse järjestämää iltaohjelmaa, esimerkiksi tanssit, (yhteis)laulua, musiikkia yms. Konseptikuvaus määrittelee myös, ettei tapahtuma-alueella Lökören nimessä saa olla festarimaisesti rajattua isompaa aluetta, jolla on maksullista ohjelmaa.
Kunnanhallituksessa esittelijänä toiminut kunnanjohtaja Terhi Lindholm, tuleeko kunta kieltämään maksullisten konserttien järjestämisen Lököressä toimivalta yrittäjältä Cafe Sagittalta?
– Ei me voida, Sagitta on ainoa toimija siellä, ei tulla missään nimessä rajoittamaan. Jos Sagitta haluaa hakea laajennusta omalle alueelleen, niin se on eri asia.
Kunnanjohtaja halusi myös tarkentaa, että tarjoajat saavat esittää ehdotuksensa aluesuunnitelmasta ja ohjelmasta. Markkina-alueelle pääsyn tulee olla maksutonta, mutta yrittäjien pitää myös voida toimia ja järjestää maksullistakin ohjelmaa. Tavoite on, että markkinoille tulee monipuolista ohjelmaa ja ravintolatarjontaa.
Kahden viime vuoden aikana vuokrattu esiintymislava on ollut käännetty Sagittaan päin. Enää ei ole tuotu Huutjärven koulun siirrettävää lavaa markkinoille. Kielletäänkö tai käännetäänkö lava?
– Kunnan tahto oli, että tapahtuma on markkinamainen, ei isommin festarimaisuutta. Lavaa ei ole määritelty, se voi olla, että suuntaa harkitaan, ettei haluta niin isoa. Tavoitekonseptissa lukee mihin suuntaan pyritään. Tarjouspyyntö ei tule tekemään yksiselitteistä rajausta. Se on asia varmaan, mistä pitää keskustella.
Suurin kritiikki viime vuonna koski sitä, että tapahtuma-alue oli maksullinen. Sitähän se ei ollut.
Ohjelmapuolessa mainitaan meriveisut. Mitä ne ovat?
– Se menee tähän tavoitekonseptiin. Pyritään siihen, mikä on saaristohenkistä. Ei voida määritellä yhteislaulua tai haitarinsoittoa.
Lindholm vetosi ”meriveisujen” syntyneen työpajassa ja se on kirjattu sellaisenaan tavoitekonseptiin.
Kuinka sitova on tämä niin sanottu tavoitekonsepti varsinaiseen tarjouspyyntöön nähden?
– Hankintateknisesti en osaa sanoa. Laatua ja monipuolisuutta arvioidessa konseptia käytetään saaristo- ja meriteeman arvioinnissa.