Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Villisika sai vammoja Pyhtäällä laitetusta seurantapannasta – eläin on nyt kaadettu

Pannat ovat toimineet pääsääntöisesti luotettavasti, Luke tiedottaa.

Kesäkuussa 71-kiloiselle villisialle laitettiin seurantapanta Pyhtäällä. Toimenpide oli osa Luonnonvarakeskuksen (Luke) hanketta, missä villisikoja merkataan seurantapannoilla Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla.

Panta lakkasi kuitenkin toimimasta elokuussa, Luke tiedottaa. Pantaa yritettiin pudottaa etäavauksen avulla, mutta tämä ei onnistunut. Valmistaja epäili teknistä vikaa.

Luke otti yhteyttä paikalliseen riistakeskukseen sekä alueen metsästäjiin. Paikallinen metsästäjä onnistui kaatamaan sian lauantaina 14.1.

Eläinlääkäri tarkasti sian kunnon. Eläimen paino oli 100 kg, yleiskunto hyvä, mutta kaulassa oli havaittavissa vaurioita, Luken tiedotteessa todetaan.

– Tämä on hyvin valitettava tapaus. Teemme pantavalmistajan kanssa yhteistyötä, jotta tieto pannan mahdollisista vioista välittyisi asiantuntijoillemme ennen kuin yhteys pantaan menetetään kokonaan, erikoistutkija Mervi Kunnasranta kertoo.

Pantojen normaali toiminta-aika on noin 1,5 vuotta. Ne on myös ohjelmoitu putoamaan itsestään tämän ajan jälkeen. Luke kuitenkin irrottaa pannat noin kolmen kuukauden seurantajakson jälkeen satelliitin välityksellä.

– Tämä on tärkeää eläinten hyvinvoinnin vuoksi, sillä villisikojen vuodenaikainen painonvaihtelu on suurta. Ennenaikaisella irrottamisella pyritään minimoimaan pannan mahdollisesti aiheuttamat haitat, todetaan tiedotteessa.

Pantoja asennetaan yli 60-kiloisille villisioille, ja ne ovat toimineet pääsääntöisesti luotettavasti, Lukesta kerrotaan.

Luke on asentanut Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla seurantapantoja yli 20 villisialle vuosina 2021 ja 2022. Seuranta tuottaa uutta tietoa muun muassa villisikojen elinpiiristä ja elinympäristön valinnasta sekä liikkeistä itärajan molemmin puolin.

Tavoitteena on myös selvittää vaelluskäyttäytymistä.

Tietoa tarvitaan muun muassa tautiriskien, maataloustuhojen sekä kannan runsauden tarkempaan arviointiin.