Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Peijaisperinnettä Pyhtäällä – edelleen kokoonnutaan hirvikeiton ääreen

Pyhtäällä on yksitoista metsästysseuraa. Kirkonkylällä vietettiin hirvipeijaisia.

Marraskuun lauantai alkaa hämärtyä, nuotiossa palaa tuli, lahtihallissa loistaa valo ja leijailee hirvikeiton tuoksu. Ollaan Pyhtään Erämiesten majalla, paikassa, missä kokoonnutaan, kokoustetaan, käsitellään saaliit ja pidetään jokavuotiset hirvipeijaiset.

Suomen riistakeskuksen Kaakkois-Suomen toimialueelle on myönnetty tulevalle metsästyskaudelle 2 773 hirven pyyntilupaa. Hirven pyyntilupien määrä kasvoi viidellä sadalla edellisvuodesta. Tavoitteena on kaataa 2,5-3 hirveä/100 ha.

Hirvenmetsästyksen perimmäinen tarkoitus on hirvikannan rajoittaminen. Vaakakupin toisella puolen painavat liikenneturvallisuus, metsätuhot ja luonnollisesti hirven sekä hirvikannan hyvinvointi.

Pyhtään Erämiesten yhdistys on perustettu vuonna 1954. Alusta asti mukana on ollut ensi vuonna täyttävä Kalevi Lauhkonen.

– Ajomiehiä oli 70-luvulla vielä sata ja heitä kuljetettiin bussilla paikoilleen. Nykyään määrä on noin kymmenen, pääsevät kätevästi passimiesten kyydillä, koirilla on hienot tutkat, joista pääsee seuraamaan niiden kulkua. Mutta yksi asia ei ole muuttunut, se on se ensimmäisen hirven kaataminen, kun jännitystä oli ilmassa.

Äidin mukana oon ollu pienestä asti metsällä.

Miesvoittoisen jäsenten keski-ikä on noin 50 vuotta. Aktiivisesti metsästäviä naisia on muutama.

– Kyllä metsästys jatkuu vaikka jäsenmäärä on pienentynyt, mutta nuoria pitää saada ehdottomasti lisää harrastuksen pariin kertoi yhdistyksen varapuheenjohtaja Jari Nieminen.

Vanhempien jalanjälkiä seurannut, nuorin hirvenkaataja seurassa on 12-vuotias Pauli Korelin.

– Kun äidin mukana on ollu pienestä asti metsällä, niin siihen on vaan tottunut ja on mukava fiilis herätä aikaisin ja lähteä pellon reunaan istumaan.

Metsästys tapahtuu Pyhtään kirkonkylällä sijaitsevilla mailla, jotka on vuokrattu Erämiesten käyttöön. Hirvenmetsästys kokoaa suurimman osan jäsenistä mukaan.

– Se on yksi odotetuimmista tapahtumista. Järjestämme myös villisika- kauris- ja peurajahteja, joihin tulee aina paljon osanottajia, sanoi puheenjohtaja Sauli Joas.

Hirvipeijaisten perinne ulottuu kauas ja muinoin juhlalla kunnioitettiin kaadettua suurta riistaa.

Nykyään tapahtuman merkitys on sosiaalinen, paikalle tulevat jäsenet perheineen ja maanomistajia, joilta maat metsästykseen on vuokrattu.

Keittoa aletaan tehdä jo edellisenä iltana, jolloin lihat keitetään. Aamulla alkaa varsinainen työ juuresten kuorimisella. Seuran johtokunta hoitaa pääsääntöisesti keiton valmistuksen..

Lauantai-ilta on jo pitkällä ennen kuin viimeinen vajalta poistuu, järjestelyt ja siivous vievät aikaa.