Kirjailija Petri Pietiläinen istuu autotallissaan kirjapinojen keskellä tupruttelemassa sikaria. Kohta pitää mennä ruokkimaan kissat sisälle, mutta sitä ennen ehditään perehtymään, mikä ajoi kirjailijan näyttämölle?
Pienessä esitteessä Petri Pietiläinen tuotanto tarjotaan kuutta erilaista näytelmää tilattavaksi sisälle tai ulos.
– Se lähti siitä, kun lasten kanssa käsitteli eläimiä ja tarinoita. Mua kävi harmittamaan se, että lastenteatteri, joka kiertää maakunnissa ja kouluissa, on yleensä aika raskasta ja vakavaa. Päiväkodeille suunnattu teatteri pitää olla lyhyt, 10-15 minuuttia korkeintaan.
Pietiläinen mietti toteutusta ja ratkaisu oli 2-3 esiintyjän esitys, joka toteutetaan päiväkodin tai koulun pihalla. On syntynyt esityksiä, jotka ovat kestoltaan 15-40 minuuttisia.
– Idea oli tehdä osallistava näytelmä, missä otetaan lapsia vähän mukaan ja on yksinkertainen tarina.
Kieli ja mielikuvitus kehittyy Tavastilan koululla Petri Pietiläisen draamatunnilla. CarlViktor
Esimerkkinä Pietiläinen kertoo näytelmästä Kissa, koira ja lintu, missä eläimillä on aluksi hirveä draama ja lopuksi kaikki ovat ystäviä.
– Kerrotaan eläimistä ja otetaan lapset mukaan. Sellainen lyhyt, liikkuva, hauska ja sisältää pienen opetuksen, mutta ei ole moralisoiva.
Näytelmä Kissa ja koira linturetkellä on tarina, missä koira unohtaa eväät ja kissalla on hirveä nälkä, joten se alkaa pyydystää lintua. Katsomossa lapset huutavat varo lintu ja kissa epäonnistuu.
– Suuri osa lapsista on sellaisia, joilla ei ole vanhempia, jotka veisivät heitä teatteriin. Siksi teatterin pitää tulla kouluihin ja päiväkoteihin. Kaikilla päiväkodeilla ei ole mahdollisuutta, eikä rahaa mennä minnekään. Me ollaan haettu rahoitus. Voidaan kysyä haluatteko esityksen, tämä on aivan ilmainen teille. Ollaan yritetty etsiä pieniä kouluja Loviisasta Parikkalaan.
– Olen demokratian kannattaja, kaikkien lasten pitää saada teatteria. Kaikki ala- ja yläkoulut sekä päiväkodit, ihan sataprosenttisesti, siellä se on tärkeää.
Näytelmää kehitetään Korkeakosken koululla Petri Pietiläisen kanssa. CarlViktor
Koirien Karjalassa osallistuvuus väheni, kun se alkoi kaksi vuotta sitten syksyllä. Esityksessä ei voitu jakaa kanteleita lapsille koronan keskellä. Osallistuvuus piti ratkaista toisin.
Osallistuvuus on yleisön haastamista, heiltä kysytään neuvoja.
– Nellin ja Nestorin talviseikkailussa ne löytävät makkarapaketin ja luulevat sitä hiireksi, koska ovat sisäkissoja. Sitten ne kyselevät lapsilta mikä se on. Se on seikkailu, joka tapahtuu lumihangessa päiväkodin pihalla.
Olisiko tuo mahdollisuus saada miehet teatteriin?
– Juu osallistetaan miehet teatteriin.
Draamakasvatusta on liian vähän, kirjailija toisti haastattelun aikana muutamaan kertaan. Kouluissa, etenkin pienillä paikkakunnilla, liikunta korostuu.
– Mie olen ollut pitkään sitä mieltä, että liikuntapainotteisuus on erittäin hyvää. Jos jossain lukiossa tai yläasteilla otetaan matematiikka tai kielet tai mitä tahansa, niin ala-asteella voisi ottaa draaman ja kielen, jonka voi yhdistää siihen liikuntaan.
Hän korosti mielikuvituksen ja kulttuurin merkitystä liikunnan kanssa. Monen lajin pelaaminen voisi kehittyä, kun mielikuvitus ja havainnointikyky oppilailla kehittyy.
– Siellä luokissa on tosi nopeita kavereita. Yksi sanoi, että hän on supernopea Spiderman. Onhan se tosiasia, että lapset liikkuvat liian vähän. Draamakasvatus voi olla siihen ratkaisu. Siinä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, siinä pitää keskittyä.
Pietiläinen on vetämässä draamakasvatusta kolmessa koulussa Kotkassa. Siellä hänen kanssaan lapset kirjoittavat näytelmät ja muokkaavat tekstiä 3-4 kertaan uudelleen.
– Siinä tulee tunteet, ajattelu, hahmottaminen, keskittyminen ja vastuu. Ja sitten kirjoitetaan taas kaikki uudestaan.
2
