Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Riemukasta koira-aikaa yhteistreeneissä Pyhtäällä

Mikä onkaan mukavampaa, kun saada koottua samanhenkisiä ihmisiä yhteen, ja tehdä porukalla asioita mistä jokainen pitää.

Kyse on ”koirahullujen koiraihmisten” koirien treeneistä. Näitä porukkatreenejä alettiin pitämään nelisen vuotta sitten välillä Loviisa–Pyhtää–Hamina. Pyhtää on sopivasti keskellä.

Yhä on vanhoja konkareita porukassa, ja saimme Pyhtään Seurakunnan luvan pitää nostalgia treenit kirkon pihalla 21.8.

Näissä treeneissä oli puolet makeita henkilöitä, sanan varsinaisessa merkityksessä. Toinen puoli oli vain...hmm...henkilöitä (avecit ja treeniope).

Jokainen mukana ollut koira liittyy ainakin mutkan kautta diabetekseen, mutta koirat ovat kyllä täysin terveitä.

Kotkalaisen sairaanhoidon lehtorin Salla Halisen koulutuksessa oleva hypokoira Iines kävi hiljattain sulhasissa, ja kuten arvata saattaa, kävi kuten entiselle likalle, sillä ainakin viisi pentua on ultran mukaan tulossa. Siksi treeneissä Sallalla oli nyt mukana perheen toinen Stabijhoun Diva, joka on osoittautunut loistavaksi etsijä koiraksi. Meriittiin kuuluu muutaman vuoden aikana lähes sadan kadonneen eläimen löytäminen. Opiskelija Iines valmistautuu kotona emon rooliin.

Oma hypokoirani, labradorinnoutaja Dara hoiti treenit, ei nyt ihan lonkalta, mutta kokemuksen voimalla kuitenkin, tietenkin, koska ”myöhän ollaan Haminasta”.

Napo on kirkkonummelaisten, Vipu ja Tapsa Pietilän labradoodle, ja se on Daran luokkaveri hypokoirakoulu ajoilta. Ystävystyimme heidän kanssaan hypokoirakurssilla mieheni Aimon kanssa.

Olimme ainoat eläkeläispariskunnat kurssilla, mutta hyvin pärjäsimme nuorempien joukossa. Oltiin kaikki niin mukavia ihmisiä. Ei ole kehu vaan totuus.

Napolla on vielä ”gradu tekemättä”, mutta niinhän sitä ihmistenkin gradun teko joskus kestää. Napo myös veti treenit rutiinilla. Napon ”pikkusisko” labradoodle Nelli osasi myös hienosti, kun vaan malttoi. Nellin hypokoira tulevaisuutta vielä mietitään.

Sananen treenien ohjaajasta Sari Niemisestä, Haminasta hänkin, ja koiria kouluttanut lähes koko ikänsä. Hän oli tällä kertaa ilman Picardinpaimenkoiriaan liikkeellä. Kysyttiin että miksi. Hän vastasi susimaisesti, ”jotta paremmin voin nähdä teidät”, mikä tarkoitti, että paremmin kerkeän juoksuttaa teitä (ihmisraukkoja), ja pitää silmällä, että koirilla on varmasti hauskaa.

Suuhygienistinä hän ei koskaan kurkistele meidän ihmisten suuhun treeneissä, vaikka joskus tutkii koirien purukaluston. Sari kyllä ansaitsee lisänimen ”Commander Sari” kun käskyt käyvät mars oikealle, mars vasemmalle, sei !

Vaivaiset jalkani huusivat hunajaa reippaan tunnin treenin jälkeen, mutta kyllä kannatti. Hauskaa oli ja päätimme: Pian uudestaan!