Venäjän rinnakkaistuonti uhkaa länsimaisia IPR-oikeuksia

Venäjä ottaa kansainvälisiä brändejä omiin nimiinsä polkemalla teollis- ja tekijänoikeuksia.

Venäjä pyrkii rinnakkaistuonnin sallimisella helpottamaan pakotteiden luomaa tilannetta. Jos luonnosvaiheessa oleva laki tulee voimaan, kuka tahansa saa maahantuoda ulkomailta tuotteita Venäjälle huolimatta siitä, onko heillä valmistajan valtuutus vai ei. Tämä rikkoo kansainvälisiä sopimuksia IPR-oikeuksista.

Venäjän tavoitteena on tässä maksimoida tuotteiden määrä markkinoilla, kun niitä voi tuoda myös epävirallisia kanavia pitkin.

IPR tarkoittaa aineettoman omaisuuden oikeuksia, eli englanniksi intellectual property rights.

Aineettomiin oikeuksiin kuuluvat sekä teollisoikeudet (kuten patentti, hyödyllisyysmalli, tavaramerkki ja mallioikeus) että tekijänoikeus. Niihin kuuluvat myös liikesalaisuudet ja sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevat säännöt.

Venäjän hallitus antoi vastikään asetuksessa 506 Venäjän kauppa- ja teollisuusministeriölle tehtäväksi laatia listan, minkä tuotteiden kohdalla rinnakkaistuonti sallitaan.

Luonnosversio on erittäin laaja ja sisältää niin kuluttaja- ja teollisuustuotteita, liikennevälineitä kuin raaka-aineitakin, mutta ei maataloustuotteita. Euraasian talousliiton tullikoodeissa lista kattaa tavararyhmät 26-97.

– Länsimaiset yritykset ja IPR-asiantuntijat odottelevat ministeriön lopullisen listan julkaisua, totesi Kymen Innovaatioyhdistyksen puheenjohtaja Markku Merovuo.

Historiallisesti immateriaalioikeuksien suojaaminen ja arvostus on ollut korkealla tasolla Venäjällä.

Niin lainsäädäntö kuin IPR-tuomioistuimen oikeuskäytäntökin on ajanmukaista ja Venäjä on ollut voimakkaasti kehittämässä IPR-alaa. Nyt tilanne on muuttunut.

Immateriaalioikeuksien suojaaminen ja niihin liittyvät yksinoikeudet joutuneet politikoinnin ja painostuksen välineeksi.

Paitsi rinnakkaistuonti, kansainvälisten yritysten tilanteeseen vaikuttavat valmisteilla olevat kansallistamislaki ja lainsäädäntö, joka tekee länsimaiden pakotteiden noudattamisesta laitonta.

Venäjällä on pakko käyttää saamaansa tavaramerkkiä. Jos sitä ei käytä kolmeen vuoteen, sen voi menettää jollekin toiselle.

Ulkomaisten yritysten ei ole myöskään helppo päästä eroon Venäjästä. Tiettävästi vain noin 200 yritystä siellä toimineesta yli 1 000:sta yrityksestä on onnistunut täysin vetäytymään Venäjältä.

Toiset ovat jatkaneet, supistaneet tai keskeyttäneet toimintansa ja toiset ovat ”ostaneet aikaa”. Esimerkiksi Fortum keskeyttää uudet investoinnit Venäjällä, mutta voimalaitosten toiminta jatkuu. Kohta on kuitenkin laitonta, jos yritys yrittää lopettaa toimintansa tilapäisesti.

Laitonta on myös, jos noudattaa länsimaisia pakotteita. Yrityksen voi menettää ilman korvausta, jos se kansallistetaan. Jos yritys yrittää pitempään ”ostaa aikaa” Venäjän markkinoilla, se kärsii mainehaittaa länsimarkkinoilla.

Tähän mennessä tavaramerkkianastuksen kohteeksi ovat jo joutuneet muun muassa McDonald’s, Starbucks, IKEA, Instagram, Facebook, Nike, Mercedes-Bentz, Coca-Cola. McDonald’s-logon sisältävä hakemus on sittemmin vedetty hakijan toimesta pois. Toisille kuuluvien tavaramerkkien rekisteröiminen paikallisten nimiin ei ole ollut kovin epätavallista aiemminkaan Venäjällä.

Yhden Suomen suurimmista tavaramerkki-, malli- ja patenttitoimistoista Papula-Nevinpatin tavramerkkiosaston johtaja, EU-tavaramerkkilakimies Riikka Palmos kirjoitti blogissa Pipsa Possulle kävi kaltoin: ”Esimerkkinä epänormaalin tilanteen aiheuttamasta tapauksesta mainittakoon Venäjän Kirovin alueen tuomioistuimen antama päätös Pipsa Possun tavaramerkki- ja tekijänoikeusloukkausasiassa. Oikeus hylkäsi englantilaisen Entertainment One UK Limited -yrityksen nostaman loukkauskanteen ja vahingonkorvausvaatimuksen sillä perusteella, että Englanti on ottanut käyttöön pakotteita Venäjää vastaan, ja siitä syystä oikeus katsoi, että korvauksen hakeminen immateriaaliloukkauksesta on ”oikeuden väärinkäyttöä”, vilpillistä toimintaa”.

Etusivulla nyt

Luetuimmat