Kevät kohottaa tulvariskiä, mutta Pyhtäällä ei ole odotettavissa isoja tulvia

Kaakkois-Suomen Ely-keskuksessa seurataan vesien tilaa koko Kymenlaakson alueella. Keväiset tulvat on tiedostettu. Viime vuoden joulukuussa Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman vuosiksi 2022-2027.

Millaiset ovat yleensä tulvariskit Pyhtään osalta tekninen johtaja Janne Kaulio?

– Tammijärvi ja Ahvenkosken kartanon kohdat ovat sellaisia, mutta ei meillä ole ollutkaan pahempia tulvia. Saattaa olla joitain yksittäisiä rakennuksia, jotka ovat tulvariskialueella.

Pyhtää kuuluu osaltaan lakiin perustuvaan tulvariskien hallintasuunnitelmaan.

– Kunnassa on olemassa varautumissuunnitelma, missä on myös tulvat mainittu yhtenä kohtana. Valmiusmatriisissa on huomioitu, siinä kerrotaan mitä hallainto tekee, mitä tekninen toimi tekee, mitä ruokahuolto tekee. Meidän palvelutuottajat ovat sitten työrukkasia, jos jotain tapahtuu, Kaulio totesi.

Kymijoen hallintasuunnitelmassa on kymmenen kohdan päälinjaus tulvariskien hallinnan toimenpiteiksi. Niissä korostuvat muun muassa yhteistyön ja viestinnän lisääminen viranomaisten välillä sekä ennakoivasti maankäytön ja rakentamisen ohjaus. Maantieteestä kertoo se, että Kymijoen hallintasuunnitelmassa huomioidaan Päijänteen tulva- ja kuivuusriskit.

Kymijoki on Anjalankoskesta alaspäin suurelta osin Natura-aluetta.

Merkittävän tulvariski-alueen teollisuus keskittyy Kouvolan Inkeroisiin. Pinta-alallisesti suurimmat maankäyttömuodot muodostavat metsäalueet ja maanviljelysalueet.

Kymijoella tulvavaarassa olevat kiinteistöt ovat pääasiassa sijoittuneet nauhamaisesti rantojen suuntaisesti eikä niiden suojaamiseen kokonaisia alueita käsittävin rakentein ole mahdollisuutta.

Tulvavaarassa olevia kiinteistöjä on kaiken kaikkiaan harvinaisen tulvan tilanteessa koko Kymijoen varrella noin 130 ja pysyviä asukkaita tulvavaara-alueella noin 280.

Etusivulla nyt

Luetuimmat