Koivumäen tila aloitti suoramyynnin – "Tila saa paremman hinnan, kun myydään suoraan"

Maatalous: Viime vuonna Koivumäen maitotila aloitti maidon, ternimaidon ja naudanlihan suoramyynnin.

Pyhtään ensimmäinen maidon ja lihan tilamyynti on varsin nuorta, mutta alkanut hyvällä vireellä. Teemu Tirronen ja Essi Lantta pyörittävät Koivumäen maitotilaa Pirtnuorassa.

Viime syksynä alkanut raaka- ja ternimaidon myynti sai rinnalle vielä lihan myynnin joulukuussa. Nyt jo on löytynyt vakioasiakkaita lähiseudulta, vaikka markkinointia on vain tilan Facebook-sivuilla.

– Jos on intoa ostaa tuottajalta suoraan, onhan se hyvä. Silloin tietää mistä on peräisin ja mikä on alkulähde, Lantta totesi motiiveista.

Maatila kaipaa uusia keinoja menestyäkseen. Vuonna 2018 sukupolvenvaihdos Tirrosen tilalla oli viety onnistuneesti nuoremmalle polvelle.

Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Lehmiä on tullut toinen lypsykoneellinen lisää eli noin 70 päästä nykyiseen noin 135 lypsävään lehmään. Lisäksi on joitain kymmeniä vasikoita odottamassa omaa pihattoa tai siirtoa kasvattajatilalle.

Teemu Tirronen tunnusti, että heille on tuottavampaa myydä suoraan tilalta kuin laittaa liha teurastamon kautta myyntiin. Toki omaan myyntiinkin tuleva liha kiertää teurastamon kautta.

Tila saa paremman hinnan, kun myydään suoraan.

Teemu Tirronen

– Meillä säilytetään vakuumipakattuina ja myydään tuotteita, Lantta sanoi.

Yleensä tilalta laitetaan yksi lehmä teuraaksi joka toinen kuukausi.

Maitoa myydään asiakkaiden omiin astioihin suoraan maitotankista. Siitä, mistä maitoautokin hakee kuorman. Ternimaito on pakasterasioissa.

Emäntä halusi selvittää suoramyyntiä, Tirronen kertoi liikkeelle lähdöstä.

– Emäntä innostui maidon myyntiin, kun joskus on ollut kyselijöitä. Lähinnä lisätöitä tulee kirjanpidosta ja omavalvonnasta.

He saavat myydä vuodessa 2 500 litraa maitoa ja lisäksi ternimaitoa. Jos volyymi kasvaa, tulee uusia vaatimuksia, tiheämpiä tarkastuksia ja muita.

Koko tilan maidontuotannosta suoramyynti ei ole kovin suuri määrä. Keskiverto lypsäjä tuottaa noin 10 000 litraa maitoa vuodessa.

– Tila saa paremman hinnan, kun myydään suoraan. Toki se edellyttää asiakkailta pientä vaivaa, kun täytyy täältä hakea omiin astioihin.

Vakioasiakkaissa on heitä, jotka haluavat naudasta vain arvopaloja.

– Sisäfileetä tulee yhdestä naudasta korkeintaan 6 kiloa. Yli puolet on jauhelihaa, Lantta kuvaili määriä.

– Tietty voisimme jatkojalostaa sitä, vaikka makkaraksi.

Toistaiseksi näin. Kotimäen maitotilan Facebook-sivulla ilmoitetaan milloin on tulossa uusi lihaerä.

Asiakkaita vastaanotetaan joka päivä, mutta täytyy soittaa ennakkoon ja sopia aika tilalla käyntiin.

– Lähinnä siksi, että ollaan varmaan paikalla.

Maatilalla on taloudellisesti haastavaa juuri nyt.

– Viimeisen puolen vuoden aikana kustannukset on nousseet huomattavasti. Sähkölasku on moninkertaistunut kuukaudessa, samoin öljy, Tirronen kuvaili tilan arkea.

– Rehun hinta on moninkertaistunut.

Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa suomalaisten maatilojen kustannuksia ja menestystä. Viime syksynä kohonneet viljanhinnat nostavat kotieläintilojen rehukustannuksia, mikä näkyy täysimääräisenä vasta tänä vuonna.

Nykyhinnoilla maidontuotannon kannattavuuskerroin painuu noin 0,2:een. Muiden nautakarjatilojen kannattavuuskerroin putoaa lähes nollaan, eli yrittäjätuloa ei jää lainkaan.

– Kotieläintilojen heikko kannattavuus vaikeuttaa niiden selviämistä akuutista maksuvalmiuskriisistä. Suurilla, vasta investoineilla tiloilla maksuvalmiuden riskien realisoituminen on kohtalokasta. Lisäksi alkutuotannon keskittyminen yhä pienemmälle tilajoukolle kasvattaa koko elintarvikeketjun riskejä, kuvailee tutkija Jukka Tauriainen Luonnonvarakeskuksesta Lukesta.

Maitotilojen keskikoko jatkaa kasvuaan pienimpien tilojen lopettaessa tuotantonsa. Kymmenen vuotta sitten maitotiloja oli vielä 9 000. Nyt jäljellä on enää puolet siitä. Tuotetun maidon määrä on kuitenkin säilynyt samana.

Vielä pitää tervehtiä itse sankareita. Navetan puolella uteliaat lehmät noteeraavat paikalle tulevan toimittajan välittömästi. Lähimmät katselevat kiinnostuneina, poseeraavat kameralle ja jatkavat toimintojaan. Lypsykoneelle jonotetaan vuorollaan.

– On muutamia, jotka kiertävät välillä etuilemassa lypsykoneelle, kun tietävät, että sieltä saa rehua, hymähti Tirronen.

– Ei mitään tappelua, niillä on kuitenkin lauman hierarkia koko ajan tiedossa.

Pihattonavetassa on hyvin tilaa, mutta kauniina kevätpäivänä mieli halajaa jo muutaman kuukauden päässä avautuvalle pellolle.

Etusivulla nyt

Luetuimmat