Aluevaalitulos koskettaa kaikkia – jatkossa valtuusto ei päätä terveyspalveluista

Hyvinvointialueet: Tutkimukset ennustavat alhaista äänestysprosenttia asian tärkeydestä huolimatta.

Sotesta on puhuttu valtakunnan politiikassa noin kaksikymmentä vuotta ja lopulta eduskunta sai päätettyä uusista hyvinvointialueista viime vuoden aikana.

Ehdokkaat tuleviin aluevaltuustoihin jätettiin joulukuussa ja he saivat vaalinumeronsa juuri ennen joulua 23. päivänä. Kampanjointiaika on siis ennätyksellisen lyhyt, kun itse vaalipäivä on jo 23. tammikuuta. Lisäksi korona sotkee perinteistä toreilla tapahtuvaa kampanjointia. Ei siis ole ihmekään, jos aktiivisuus ei kohoa äänestäjien keskuudessa.

Tulevat valtuutetut päättävät paljosta, joka koskettaa jokaista asukasta jokaisella hyvinvointialueella.

Tämä Kymenlaakson ensimmäinen 59 hengen valtuusto istuu lyhyemmän kauden kuin tulevat valtuustot, sillä seuraava hyvinvointialueen vaali käydään jo seuraavien kuntavaalien yhteydessä 2025.

Nyt valittava valtuusto asettaa askelmerkit ja laatii hyvinvointialueen strategian, joka sitoo jo seuraavankin valtuuston käsiä.

Pyhtääläisten kannalta merkittävää on linjaus yrityksiltä ostettavista palveluista ja terveyskeskuksen säilymisestä vuoden 2025 alusta. Aluevaltuusto päättää jatkossa jokaisen kuntalaisen lähipalveluista, ei kunnanvaltuusto.

Aluevaltuusto päättää palvelurakenteeseen liittyvistä asioista, esimerkiksi sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluista, sairaaloiden erikoissairaanhoidosta ja asumispalvelujen toiminnasta. Samoin se päättää pelastustoimen palvelutasosta eli siitä, miten Kymenlaaksossa vastataan onnettomuuksien ehkäisystä, pelastustoiminnasta, väestönsuojelusta ja näihin varautumisesta.

Tärkeä on äänestää, että saa oman kunnan edustajan mukaan aluevaltuustoon. Etenkin pienillä kunnilla Pyhtäällä, Virolahdella ja Miehikkälällä on riski, etteivät äänikynnykset ylity, joten niiden edustajia ei pääsekään tulevaan valtuustoon päättämään asioista. Sen jälkeen on olennaista saada kanavat oikeisiin puolueisiin, jonka valtuutettuja on valtuustossa, pysymään kunnossa.

Vaalikoneesta (pyhtaanlehti.fi/vaalikone) Pyhtäänlehti poimi kaksi väittämää, jotka ovat konkreettisimpia pyhtääläisten näkökulmasta.

1. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuus on tärkeämpää kuin niiden läheinen sijainti.

2. Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoava toimipiste, jossa on pysyvä lääkärinvastaanotto.

Osa vastanneista ehdokkaista oli perustellut kantaansa.

Taina Seitola (kesk.)

1. Palveluiden tulee olla toimivat ja kattavat, eivätkä ne saa olla kohtuuttoman kaukana asiakkaista. On mietittävä mikä osa palveluista voidaan tuottaa osittain digitaalisesti. Tarvitaan hoitohenkilöstöä tekemässä arviointia ja heillä on oltava hyvät konsultointi mahdollisuudet esim. lääkärille.

2. Suurimmassa osissa kunnista asia on näin, on kuitenkin alueita joissa on tarkkaan arvioitava yhteistyö mahdollisuudet naapurikunnan kanssa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta liikkua omalla autolla ja pääsy palvelujen piiriin on turvattava.

Sari Leppänen (vihr.)

1. Sosiaali- ja terveyspalveluja on paljon erilaisia. Toimivuutta ja sijaintia ei voida yhteismitallisesti laittaa tarkasteluun rinnakkain.

2. Matka Pyhtään eri kylistä lääkäriin voi jo nykyisellään olla todella pitkä.

Riikka Turunen

1. Useimmiten tarvittavat palvelut mm. neuvolat, sairaanhoitajan, yleislääkärin vastaanotto, mielenterveyspalvelut sekä laboratoriopalvelut tulee olla saatavilla lähellä, koska lähellä tunnetaan potilas parhaiten.

2. Lääkärin vastaanotolle tulee päästä, joka kunnassa ja toimipisteiden sairaanhoitajalla tulee olla mahdollisuus konsultoida lääkäriä potilaan asioissa. Lisäksi potilaalla tulee olla mahdollisuus asioida minkä tahansa hyvinvointialueen yksikössä.

Raul Lehto (ps.)

1. Jos palvelu ei ole sujuvasti saatavilla, ei palvelukaan ole kovin toimiva. Asiakaskysyntä ohjaa verkoston kehittymistä. Pitkät etäisyydet on huomioitava ja palvelut on vaan oltava.

2. Palvelu voidaan järjestää etänä ja vaikka liikkuvana terveysbussina. Vanha kunnanlääkärijärjestelmä voisi myös toimia järjestämällä vastaanottopäiviä. Käytännössä kaikissa kunnissa lienee kysyntää vastaanottoon ja matkat muodostuu herkästi pitkiksi. Jos on kysyntää on oltava vastaanotto.

Aleksi Kurki (kok.)

1. Etäisyyden tulee kuitenkin olla kohtuullinen.

2. Mielestäni toimivaa hoitoa tulee olla saatavilla kohtuullisella etäisyydellä, eikä vain isoimmissa asukaskeskittymissä. Lähellä olevat palvelut vähentävät arjen stressiä ja toimivat vetovoimatekijöinä. Lisäksi etävastaanotto mahdollisuutta tulee hyödyntää.

Kari Huovila (sd.)

1. Tärkein asia Kymenlaaksossa on, että kaikki palvelut ovat laadukkaita ja niiden saatavuus ja saavutettavuus ovat hyväksyttäviä,

2. Jonkinlainen lääkärin vastaanotto olisi hyvä olla jokaisessa kunnassa. Tärkeintä on, että koko Kymenlaaksossa on laadukkaat palvelut ja ovat asiakkaiden saavutettavissa.

Mervi Liimatainen (kok.)

1. Tärkeää on, että pääsee sujuvasti ja ajallaan hyvään hoitoon. Ei se, joutuuko ajamaan vähän pitemmän matkan palveluihin.

2. Näin ei ole joka paikassa nytkään Suomessa. Palvelujen saatavuus ja laatu ensisijaista. Jos omassa kunnassa ei ole toimipistettä, eikä itsellä tai omaisella ole autoa, on pääsy mahdollistettava julkisella liikenteellä, palveluliikenteellä, kimppataksilla yms.

Etusivulla nyt

Luetuimmat