Popcornia laineilla – Pyhtään edustalla oli kansainvälinen harjoitus

Hannu Lehtinen

Kymenlaakson pelastuslaitos osallistui Rajavartiolaitoksen johtamaan kansainväliseen Balex Delta 2021 -harjoitukseen Pyhtäällä ja Kotkassa.

Harjoituksella varauduttiin laajamittaiseen ympäristöonnettomuuteen, jollainen on mahdollinen vilkkaasti liikennöidyllä Itämerellä. Harjoitusskenaariossa kaksi säiliöalusta törmäsi meriväylällä Kotkan edustalla. Lastina olevaa öljyä ja vaarallista kemikaalia vuosi ympäröivään luontoon.

Kymenlaakson pelastuslaitos vastasi saaristossa ja maissa tapahtuvan harjoitustoiminnan koordinoinnista ja johtamisesta. Harjoitustoiminta keskittyi Munapirtin etelä puolelle.

Pelastuslaitoksen puolelta harjoituksen johtajana oli pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen. Harjoituksiin osallistui reilut sata henkilöä Kymenlaakson pelastuslaitokselta, vapaapalokunnista sekä WWF:n vapaaehtoisia.

Johtoyksikkö sijaitsi Hovinsaarella, missä on pelastuslaitoksen veneet ja öljyntorjuntapuomit. Kotimaista valmistetta olevaa puomia on noin 12 kilometriä. Lisää sitä löytyy Loviisasta, Valkosta ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta Porvoosta.

– Tositilanteessa tällaista öljyonnettomuutta voisi verrata miehistön ja kaluston tarpeen osalta Kauhajoen metsäpaloon, sillä tällainen kestäisi viikkoja.

Aina osa öljystä tulee saariin asti.

Veli-Matti Heininen Pelastuspäällikkö

Miten harjoitus sitten näkyi muuten kuin öljypuomien vetämisenä merellä? Mitä siellä puomitettiin?

– Meillä on ympäristöturvallista ainetta eli popcornia. Vähän ennen kuin puomi lasketaan, kaadetaan mereen suolatonta ja rasvatonta popcornia, Heininen kertoi ennen harjoituksen alkua.

Öljyntorjunnan lisäksi harjoituksessa päästiin kokeilemaan valmistunutta manuaalia, minkä mukaan toimitaan todellisessa tilanteessakin.

– Meillä on erityinen Sökö Suomenlahti -manuaali. Siinä on erilliset osiot eri tilanteisiin. Lisäksi tänään harjoitellaan Sunilan harjoitusaltaalla.

Kymen pelastuslaitos harjoitteli myös logistiikkaa, kaluston kuljetuksia ja öljyisen jätteen kuljetuksia.

– Me vastaamme kaikesta logistiikasta, jopa jokaisesta muoviämpäristä, joka kuljetetaan WWF:n käyttöön saaristoon.

Heininen painotti, miten öljy kannattaa saada kerättyä pelkästään kustannussyistä pois jo ulkomerellä. Kustannukset nousevat kymmenien, jopa satakertaisiksi, kun se tulee saariin.

– Tähän mennessä kaikki öljyntorjunnat ovat osoittaneet, että aina osa öljystä tulee saariin asti.

Keihässalmesta Siltakylän VPK vei WWF:n vapaaehtoisia saariin harjoituksiin. He merkitsivät öljyn rantautumispaikkoja ja käsittelivät harjoitukseen asetettuja muovilintuja.

Toistakymmentä pyhtääläistä oli Keihässalmessa tukitoimissa koko harjoituksen ajan.

– Siltakylässä harjoitellaan säännöllisesti veneiden ja puomien kanssa, kertoi tekninen palopäällikkö Jukka Ruuskanen.

– Kymenlaaksossa on sovittu, että pelastuslaitos hoitaa öljyntorjunnan ja kunnille jää jälkisaneerausvelvollisuus.

Ruokatunnin jälkeen reserviläisten ohjaama armeijan vene lähtee neljän suursäkin kanssa saaristoon. He kaatavat oman osuutensa popcornista rantojen harjoituksia varten.

Tieto

Balex Delta 2021

Harjoitus oli osa Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusopimuksen (HELCOM) yhteistyötä.

Harjoitukseen osallistui joukkoja rajavartiolaitokselta, Suomenlahden rannikon pelastuslaitoksilta, WWF:stä, Merivoimien maakuntajoukon Merikuljetusjoukkueesta (MERIKJ), Suomen Punaisesta Rististä ja lukuisa joukko muita toimijoita Itämeren rannikkovaltioista.

Yhtä laajaa ja monikansallista ympäristövahinkojen torjuntaharjoitusta ei Suomessa ole aiemmin toteutettu.

Kommentoi