Laivaranta kutsuu kävijöitä maalta ja mereltä

Isäntä pääovella, vanhan kehittäjä Riku Pirinen. Hannu Lehtinen

Hannu Lehtinen

Paikka tunnettiin 1900- luvun alussa Höyrylaivojen satamana Purolassa. Pyhtäältä Kotkaan kulki säännöllinen laivaliikenne pysähtyen ensin Purolassa ja sitten Lököressä.

”Höyrylaiva on maalattu valkoiseksi ja sisäpuolelta se on pidetty punaruskeana. Laivan mitat ovat pituus 72 ja leveys 15,5 jalkaa ja syväys on 4 jalkaa. Keula- ja peräsalongit ovat tilavia ja mukavia ja laiva näyttä kaikilla tapaa hyvin vastaavan niitä odotuksia, joita voi asettaa saaristohöyrylle. Kuten tunnettua, tulee laivaa kuljettamaan herra Kr. Sjögren, entinen Estherin päällikkö”, kirjoitettiin Kotkan Sanomissa 20. kesäkuuta 1901.

Rannassa on seissyt 1930-luvulta lähtien komea Purolan työväentalo. Siellä on vietetty iltamia, kulttuuritapahtumia, näytetty elokuvia, pelattu bingoa, pidetty urheilukilpailuja ja järjestetty diskoja sekä kesäisin rantariehoja.

Kiinteistön pitkäaikainen omistaja Pyhtään Sosialidemokraatit myi noin hehtaarin tontin rakennuksineen Riku Pirisen omistamalle yhtiölle joulukuussa 2019.

– Pyhtään Laivarannan eli Skeppstrandin tilan vuodesta 1908 alkanut historia sai uuden luvun, kertoi Pirinen.

– Tavoitteena on synnyttää Laivarannasta Etelä-Kymenlaakson paras juhlapaikka.

Miksi tehdä tyhjään kylää, missä sellaista ei ole ollut, kun tässä on kylä edelleen.

Riku Pirinen Laivarannan isäntä

Hehtaarin tontilla seisova noin 240 m2 rakennus on hienossa paikassa Purolanlahden auetessa pihalta. Rantakasvillisuutta ja puita on harvennettu näkymän parantamiseksi.

– Laivarannan pihapiiristä löytyy paljon saarnipuita. Niiden tarina on alkanut yhdestä ”yksinäisestä saarnipuusta”. Syntymäkodissaan Laivarannan naapurissa asuva Aira Oljakka kertoi, että isänsä Oskar Logren tuli Suursaaresta mantereelle 17-vuotiaana ja toi mukanaan yhden saarnen. Se istutettiin uuden kotitalon pihalle, ja sieltä saarnet levisivät myös työväentalon pihalle.

Yhtiön aputoiminimi on Pyhtään Laivaranta. Lisäksi on rinnalla toimimassa Pro Laivaranta ry.

– Perusajatuksena on ylläpitää kiinteistöä ja vuokrata sitä. Toivottavasti löytyy yrittäjiä, jotka haluavat järjestää erilaisia palveluja ja tapahtumia. Toivotan kaikki yhteydenotot lämpimästi tervetulleiksi.

Hän visioi tulevaisuutta, missä olisi verkosto toimijoita, jotka tuntisivat talon kyllin hyvin ja tietäisivät mihin talo taipuu, kun asiakkaat haluavat järjestää jotain.

Mikä sai tervejärkisen miehen ostamaan vanhan työväentalon?

– Yrittäjärasite on ollut Pirisen suvussa yhden sadan vuoden ajan. Suunnilleen yhtä kauan kuin työväenaatekin. Näin, että tässä on potentiaalia ja tämän pitäisi olla kannattavaa. Ei tällä nopeasti tehdä omaisuuksia, mutta resurssit ja voimavarat oli olemassa, joten ehkä se antoi luottamusta.

Poliittista latausta ei ole enää, mutta talon historiasta hän usko olevan hyötyä.

Hän kertoi neuvotelleensa pitkään, kunnes hinta oli kohdallaan ja rahoitus kunnossa.

– En halunnut taloa kokonaan yksityiskäyttöönkään.

Remonttia on saanut tehdä koko ajan. Aluksi hän poisti näyttämöaukosta vanhan metrin korkean lavan ja rakensi sivuun portaat kylmälle vintille. Näyttämö toimii nyt myös salin jatkeena.

Salia lämmittää 1960-luvun lämminilmakehitin, joka käyttää öljyä. Sisääntulon yläpuolella oleva suuri ikkuna on parhaillaan kunnostuksessa.

Matkaa Kymenlaakson parhaaksi juhlapaikaksi on vielä pitkälti. Listalla on erilaista tekniikkaa, äänentoistoa, valoja ja ulkopuolella ranta-alueen kunnostusta.

Vasta aloittanut Pro Laivaranta ry:n rooli on kiinteistön ja historian tukeminen. Yhdistyksen tarkoituksessa on myös Itämeren ja ympäristön kehittäminen ja virkistystoiminta.

– Se ottaa vastuuta ja alkaa hallinnoida ulkoaluetta. Suunnitteilla on hanke kehittämään rannan virkistystoimintaa ja rakentaa mahdollinen saunarakennuskin.

Vieressä on kunnan uimaranta, jota voisi yhdistää paremmin koko rannan virkistyskäyttöön.

Pirinen pitää hienona Keihässalmen kehittämistä, mutta näkee oman laivarannan kehittyvän.

– Miksi tehdä tyhjään kylää, missä sellaista ei ole ollut, kun tässä on kylä edelleen.

Seuraavat julkiset tapahtumat Laivarannassa ovat elokuun 21. päivä kani-näyttely ja 28, päivänä kansanjuhla muinaistulien hengessä.

Yhteyksiä voi ottaa sivun pyhtaanlaivaranta.fi tai pyhtaanlaivaranta@gmail.com kautta.

Kommentoi