Runoblues-lyhytelokuva sai ensi-iltansa

Runobluesukot Ville Vanhala ja Erkki "Echo" Räsänen. Tekstitykki

Hannu Lehtinen

Runoblues-genreen julistettu lyhytelokuva ”Jos en kosketa sinua – you can ´t have love” sai ensi-iltansa Pyhtää Libri -kirjallisuustapahtumassa.

Ville Vanhalan runoon perustuva elokuva sai tukevan lisän syvältä juurimusiikin tekijältä Erkki ”Echo” Räsäsen blues musiikista.

Elokuvan esittelyssä Ville Vanhala korosti kaikkien tekijöiden olevan Pyhtäältä. Jos en kosketa sinua - you can´t have love lyhytelokuva oli pyhtääläisten tuotos. Hän kiitti jokaista elokuvan tekemiseen osallistunutta, olivat he paikalla tai eivät.

– Osaamista on tänä päivänä se, että tuntee oikeita ihmisiä. Isoja asioita ei tehdä yksin.

Kiitettyään naisnäyttelijä Katja Korelinia ohjaaja Vanhala kiitti toista pääosan esittäjää.

– Elokuvan toinen näyttelijä ei laidunkaudeltaan ehtinyt paikalle, Suomen hevosruuna Lumpertti. Tämä oli kirjallisuustapahtumassa ensimmäinen kerta, kun osoitetaan suosiota hevoselle, joka ei edes päässyt paikalle.

Miksi yhdistit runon elokuvaksi?

– Nykyään runo on esittävää taidetta, eikä pelkästään kirjallisuutta, innostui runoilija Vanhala kertomaan.

Sitä myöten esittämiseen on tuotu uusia elementtejä, on yhdistetty runoon musiikkia, äänimaisemaa, visuaalisia ja jopa tanssia. Hän kertoi ryhmän tehneen ensin pienen runovideon youtubeen, mutta homman sitten vähän kasvaneen.

– Siitä tulikin juonellinen kertomus, joka venyi lyhytelokuvan mittaan. Se on hyvin musiikkivideomainen lyhytelokuva.

Vanhala painotti lähtökohtana olevan edelleen runo, johon Räsäsen musiikki on tuonut sopivan tunnelman.

– Runo toimii johdantona, soitto vie tarinaa eteenpäin ja hevonen ja nainen kertoo tarinan.

Hevonen ja nainen eivät olleet lainkaan alkuperäisessä runossa. Runo kertoo menetetystä rakkaudesta, kaipuusta, vieraudesta, toistensa hakemisesta, mikä ei onnistu.

Ensimmäisen roolinsa missään tehnyt Katja Korelin piti kokemusta hauskana. Hänestä haastavinta oli saada aikaan oikea itku.

– En ollut juurikaan ollut hevosten kanssa tekemisissä, mutta siinä me tutustuimme. Helpotti, kun hevosella oli kokemusta esiintymisestä, Korelin sanoi.

Ekku Räsänen, mikä innosti runoissa?

– En ollut kuullut ja nähnyt runoa ollenkaan, kun Ville otti yhteyttä ja oli sitä mieltä, että olisi hyvä yhdistää runo ja sellaista musiikkia, mitä teen. En ollut kahteen vuoteen tehnyt mitään, niin sanoin, että varmaan sopii, Räsänen kertoi hankkeen alusta.

– Kun Ville esitteli myöhemmin runojaan lisää, niin tein musiikkia lisää. Me olemme tehneet ihan esityksenkin, mikä yhdistää runoa ja musiikkia.

Vanhala ideoi filmiä ja Räsänen kaivoi vanhoja biisejään ja sävelsi yhden lisää.

– Piti äänittää tähän vaan yksi biisi, mutta tein kahdeksan. Elokuvan sivutuotteena ilmestyy levy elokuun puolivälissä.

Hän ei ole tehnyt sävellyksiä runoteksteihin, vaan äänimaisema, minkä oli kuullut teksteistä runoihin sopivaksi.

– Biisit toimivat itsenäisinä, ettei tarvitse tällaista filmatisointia. Jokainen voi filmatisoida ne omassa päässään.

Itse filmiä katsoi sen keston reilut 8 minuuttia. Kuva oli kaunista ja kunnianosoitus myös tälle maisemalle, kuten ohjaaja Vanhala totesi saatesanoissaan.

Jos en kosketa sinua oli ohjaajansa sanoin pitkitetty musiikkivideo. Kokonaisuuden osat olivat yhdessä kokonaisuudessa, mutta kuinka harkitusti niiden tasapainoa oli mietitty? Musiikki sitoi kaiken yhteen ja veti taidejunaa, niin kuin musiikki tekee. Se on ilmaisulajeista vahvin, siksi kuva ja etenkin teksti ovat elokuvassa alisteisia sille. Tällä kerralla Vanhalan runonlausunta jäi useamman kerran jalkoihin ja katsojana unohti, mitä äsken sanottiinkaan.

Samalla tavalla runon esittämiseen kaipaa rytmitystä, vaikka se onkin tekijänsä tulkinta. Nyt runo on tykitystä, vaikka rinnalla blues ja elokuva ovat kerrontaa.

Jos en kosketa sinua, kosketan savua, kun se nousee sormieni välistä, enkä tunne sinua, savu, vaikka kosketan, kun se kohoaa ylemmäs, haalenee ja hajoaa, enkä tunne, mutta haistan vielä savun, sinun savussa, kun kosketan savua, taivasta, sinua minä kosketan.

(runositaatti valkokankaalta kuultuna)

Elokuvan tarinassa oli mietitty loppu naisen ja hevosen suhteelle, mutta ei alkua. Mistä heidän suhteensa oli alkanut, sitä jäi kaipaamaan.

Oikeastaan kokonaisuudessa, vaikka olikin kaunista kuvaa, itse kuvien määrä oli liian vähäinen. Olisi saanut olla enemmän ottoja, joista tarina rakentuu.

Muuten kyllä kaunis maalaismaiseman kuvaus, kiitos siitä. Jäädään mielenkiinnolla odottamaan tekijöiden seuraavaa lyhytelokuvaa.

Tieto

Jos en kosketa sinua – I can`t have love

Pohjautuu Ville Vanhalan elokuussa ilmestyvän runokokoelman Pikku-Politska pesee jalkansa suihkulähteessä (kustantaja Aviador).

Alkuperäissävellys: Ekku Räsänen

Esiintyjät: Katja Korelin, Ekku Räsänen, Ville Vanhala ja suomenhevosruuna Lumpertti

Kuvaus ja leikkaus: Tim Juurimo ja Iida Lindholm

Valot: Juha Reinikainen

Hiukset ja meikki: HairSmile/Kati Almgren

Miljöö: Granbacka Stall/Minna ja Lasse Danielsbacka, Pyhtää

Kommentoi