Lentokenttä nähdään usein vain perinteisten lentokoneiden lentokenttänä, mutta etenkin Pyhtäällä tapahtuu paljon sellaista, mitä satunnainen kulkija tai metsässä samoilija ei huomaakaan.
Suomi on kaikkiaan ilmaliikenteen kehittämisen kärkimaa.
– Juuri nyt on kehityksessä pinnalla digitaalisen lentokentän konsepti, jossa luodaan ratkaisuja etäohjattavalle lentokentälle.
– Isona tavoitteena on pystyä säilyttämään nykyinen lentokenttäverkosto ja jopa kasvattaa sitä. Näin mahdollistetaan uudenlainen ilmaliikenne, jossa sopivan kokoisella kalustolla päästään suoraan kohteeseen aikaa ja ilmastoa säästäen.
–Lähitulevaisuudessa sähkölentokoneiden myötä lentämisestä tulee ilmastoystävällisin tapa matkustaa, kuvaili Pyhtään lentokenttähankkeen puuhamies, lentokapteeni Esa Korjula.
Suomessa on kehitteillä kattava testialueverkosto UAV-toiminnalle (engl. UAV, Unmanned Aerial Vehicle) Suomessa. Finnish UAV Ecosystem – FUAVE on monitieteinen kumppanuusverkosto, jonka tutkii, tukee ja kehittää miehittämättömään ilmaliikenteeseen ja sen sovelluksiin liittyvää liiketoimintaa.
Sähkölentokoneiden myötä lentämisestä tulee ilmastoystävällisin tapa matkustaa.
Esa Korjula Lentokapteeni
Hankkeen kunnianhimoinen tavoite on rakentaa koko maan kattava testialueverkosto, johon nyt kuuluvat Linnanmaa Oulussa, Jätkäsaari Helsingissä, Helsinki-East Aerodrome Pyhtäällä, OuluZone, Kemijärvi ja Sjökullan-testikenttä Kirkkonummella.
Pyhtään lentokentällä matkailutoimittajille piirrettiin kuvaa tulevaisuuden ilmaliikenteen kehityksestä. Kehityskeskus LIFT´n projektipäällikkö Olli Nuuttila, mitä ratkaisuja droonien ilmaliikenne voi tarjota Pyhtäälle?
– Se voi tarjota aika monta ratkaisua. Ensiksi sen, joka on jo lähtenyt toteutumaan, että täällä testataan drooneja ja niiden kyvykkyyksiä. Tämä on edennyt siihen, että Pyhtään lentokenttä on muodostanut tukikohdan droonitoimijoille, jotka toimivat ja operoivat täältä käsin.
Hän hahmotteli tulevaisuuden palveluista esimerkkinä Keski-Euroopasta rahtia kuljettavia, kiinteäsiipisiä autonomisia koneita, jotka tarvitsevat kiitotien.
– Tämä on silloin niiden laskupaikka ja täältä tavara kulkee edelleen maitse. Tulevaisuudessa droonit voivat kuljettaa ihmisiä, mutta se ei ole keskeisin sovellusala Pyhtäällä.
- Tällä hetkellä ennen muuta palveluja ovat erilaiset tarkastustoiminnat, rakenteiden tutkiminen ja mittaustyöt.
Nuuttila uskoi, mikäli pitää kulkea enemmän kuin kymmeniä kilometrejä, se tullaan tekemään perinteisemmän näköisillä lentolaitteilla.
Pienkoneiden kehitystä menee ilmastoystävällisemmäksi, kun lentokoneissa propellia pyörittää sähkömoottori.
Mitä muita kuin ilmassa liikkuvia autonomisia kulkuneuvoja kehitetään?
– Ne voivat olla myös maalla liikkumista tai vedessä liikkumista, pinnalla tai pinnan alla, Nuuttila listasi.
– Tullaan varmasti näkemään täällä lentokentälläkin erilaisia tehtäviä suorittavia itsestään ajavia maassa liikkuvia, maastossa kulkevia ajoneuvojan.
Hän kertoi, miten suurkaupungeissa testataan jo nykyään itsestään ajavia busseja.
– Enpä olisi yllättynyt, jos lähivuosina tuolta moottoritien liittymästä tänne lentokentälle voisi kulkea itsestään liikkuva bussi.
Uskotko, että pääkaupunkiseudulta Pyhtäälle tullaan nopeammin jollain itsestään liikkuvalla kulkuneuvolla kuin rautateitse?
– Uskon ehdottomasti. Rautatie ihan hyvä juttu, mutta en usko, että sellaista tullaan lähimpään 50 vuoteen täällä näkemään.
Kehittämistyö on tullut yhä ammattimaisemmaksi. Suurin osa drooneista vaatii kuljettajatutkinnon ja laitteet pitää rekisteröidä. Tekikö rekisteröinti kehityksestä turhan virallista ja vain ammattilaisille tarkoitettua? Onko drooni-rekisteröinti vienyt alalta ”propellihattujen” innovaatiot?
– On ihan hyvä, että siihen tulee aikaa myöten järjestystä. Suomi on ollut hyvin liberaali tässä droonipolitiikassa tähän asti, kun Traficom on kannustanut innovatiivisuuteen ja kehityskokeiluun.
– Joskus tilanne voi olla hallitsematon, ei nyt ole menty takapakkia, vaan mennään eteenpäin vähän hallitumpaan suuntaan. Eikä se ole nuorillekaan niin haastava suorittaa droonikortti netissä.
3
