Kristallipuolue pääsi puoluerekisteriin huhtikuussa. Kuntavaalien jatkoaika mahdollisti heidän osallistumisensa ja Pyhtäällekin löytyi ehdokas Sakari Peltola. Hän olisi halunnut tittelikseen peltofilosofi, mutta asiallinen vaalilautakunta hyväksyi maatalousyrittäjän.
Aloitimme keskustelun puolueen nimestä. Assosiaatiot vievät vastaanottajan iästä riippuen kristalliyöhön tai huumeeseen. Peltolallekin puolueen nimi oli isoin haaste lähteä mukaan ehdokkaaksi.
– Nimi on haaste, ehkä voimavara, kun se on riittävän kummallinen. Koetetaan saada ihmiset kuuntelemaan ja näkemään asioita nimen ohi. Ehdokkaat eri puolilla Suomea ovat tietyllä tapaa vaihtoehtoporukkaa ja puolueen teesit ovat hyvin maalaisjärkiset.
Hän määritteli puolueen ehdokkaat ja itsensä porukaksi, jotka eivät tykkää nykyisestä tavasta tehdä politiikkaa, siinä on jotain mätää.
– Puolueen motto on ilo, totuus ja rakkaus. Se on hyvin kummallinen tunnuslause, mutta niitä ihmiset haluaa, miksei niitä voi tuoda politiikkaankin.
Kärkiteemaa Pyhtäällä on alkuun haasteellista saada filosofoivalta ehdokkaalta ulos suusta.
– Pyhtää on mennyt siihen suuntaan, mistä itsekin tykkään. Asiat kehittyy, mutta niitä ei saa kehittää vain kehittämisen takia. Ehkä voisi olla teema polarisaatio, mikä lisääntyy. Ihmiset pitäisi saada keskustelemaan toisiaan kuunnellen. Rohkea, toisiaan kunnioittava keskustelu, se on hyvä teema.
Kuvaile millaisia ovat ehdokkaanne?
– Täällä on minä. Pyrin olemaan raadollisen rehellinen itseni suhteen ja muissakin asioissa. Kun katson yhteiskuntaa, ihmiset esittää kaikenlaisia rooleja saadakseen hyväksyntää. Minä en tee sitä. Tietoisesti teen töitä, etten lähde sellaiseen hyve-signaalisointiin mukaan. Maailman pitäisi olla faktaan pohjaava.
Mikä erottaa puolueenne muista?
– Ihmiset, jotka ovat Kristallipuolueessa, tuntevat jopa vastenmielisyyttä politiikkaan, mikä käsitetään tällä hetkellä. Eikö poliitikot aja pikkuisen enemmän omaa ja puolueensa etua, eikä yhteisiä asioita.
Tavoitteena on päästä läpi. Siihen Peltola arvioi tarvitsevansa noin 200 ääntä.
Kunnanhallitukseen hänellä ei ole mahdollisuuksia päästä, mutta hyvinvointilautakunnassa vaikuttaminen kiinnostaa.
– Sehän on se, mikä minua vie elämässä eteenpäin. Biologisten ja inhimillisten järjestelmien toiminta on se, mitä opiskelen päivittäin.
Seutupolitiikkaa hän tunnusti tuntevansa heikosti, eikä kuntataloudesta hänellä ei ole tietoa.
– En ole vielä perehtynyt talouteen lainkaan. Pyhtään taloudesta en tiedä yhtään mitään. Talous on monimutkainen juttu ylipäätään. Haluaisin nähdä yhteiskunnan, joka on asiantuntijayhteiskunta. Asiantuntijat olisivat päättämässä, eikä poliitikot.
Minkä puolueen kanssa toimisit mieluiten yhteistyössä tulvana valtuustokautena?
– Luulen, että kuulen kaikkien mielipiteitä. Me olemme ihmisiä ja oikeasti ajatukset ovat ihmisten, ei puolueiden tai ryhmien. Olen hyvin keskusteleva ja pyrin tekemään pohjatyön omista lähtökohdistani. Kompromissejahan yhteinen päätöksenteko on.
Peltola totesi, ettei kähmintä ja suhmurointi miellytä. Politiikassa sitä kenties joudutaan tekemään, mutta siitä juuri syntyy, että ihmisille tulee negatiivisia näkemyksiä. Hän katsoi omaksi tehtäväkseen asioiden selvittämisen ja ihmisille esiin tuomisen ymmärrettävällä tasolla.
Miten edistäisit kunnan elinvoimaisuutta?
– Pyhtäälle pitäisi saada enemmän pieniä maatiloja, jotka tarjoaisivat ihmisille työtä ja paikallisille ihmisille puhdasta ravintoa. Tilat tarjoaisivat maatilamatkailua, erityisesti lapsille ja nuorille pitää saada takaisin heidän luontosuhdettaan.
Pienissä yrityksissä laatua voidaan seurata paremmin. Peltolan mielestä, ihmiset eivät tykkää kasvottomista jättiyrityksistä, vaan halutaan tuntea kauppiaat ja tuottajat. Onhan se romanttinen näkemys. Parhaat ruoan tuottajat voivat olla hyvinkin pieniä. Mitä isompia systeemejä, sitä helpommin ne romahtaa. Pieniä tarvitaan enemmän, niissä on pienempi riski.
Sitten hän nosti innovaatiot yhdeksi mahdollisuudeksi Pyhtäälle. Se tosin vaatii oikean toimintaympäristön ja kunnan, joka vetää luovia ihmisiä. Innovaatiot syntyvät ehdokkaan mukaan luovien ihmisten päissä.
Ketkä sinua äänestävät?
– Toivon mukaan ihmiset, jotka kaipaavat muutosta. Tämä on populistista, me olemme yhdessä muutos. Jos on ihmisiä, jotka ovat tyytymättömiä. Haluan tuoda tieteeseen perustuvaa maalaisjärkeä kuntavaikuttamiseen. Joka sitä kaipaa, äänestäkööt minua.