Vasemmistoliitto: Muutkin kuin keskikasti on huomioitava

Juurillaan Riitta Lakso-Adamsson (vas.), Teija Vulkko, Petri Seppä ja Kirsi Kallio. Hannu Lehtinen

Hannu Lehtinen

Kärkiteemaksi vasemmistoliittolaiset sanoivat, että ihan vaan hoidetaan pyhtääläisten asioita.

Paikalla olivat ehdokkaat Petri Seppä, Tiina Vulkko, Riitta Lakso-Adamsson ja Kirsi Kallio, joka on vaalilistoissa nimellä Kirsi-Maarit.

– Meille joka ikinen pyhtääläinen on yhtä tärkeä, oli hän sitten yrittäjä, pitkäaikaistyötön, pitkäaikaissairas, eläkeläinen, lapsi, vähävarainen, perhe, mielenterveysongelmainen tai vastaavaa, luetteli Lakso-Adamsson.

Ehdokkaat nostavat omassa kampanjoinnissaan esiin vähävaraisten asiat, kotisairaanhoidon ongelmat ja joukkoliikenteen.

– Kokonaisuudessaan palvelut ja palvelutason säilyminen. Terveyskeskus tulee säilyä Pyhtäällä, jatkoi Lakso-Adamsson. – Kun puhutaan kuntastrategioista ja hyvinvointisuunnitelmista, niissä unohdetaan ne ihmiset, jotka eivät kuulu keskikastiin. Meillä on paljon nuoria, joita mikään ei saavuta – ei nuorisotoimi, ei koulu, joten heillä olisi paljon, mitä pitää kohentaa.

Kallio nosti esiin työllisyyden ja työpaikat omalta alueelta. Hän sanoi lähteneensä ehdokkaaksi Suomen Yrittäjien innoittamana, vaikka ei kuulu järjestöön. Hän ymmärsi Pyhtäällä olevan yli 200 pienyrittäjää, jotka voidaan rinnastaa matalapalkka-alan tekijöihin. Toiseksi hän nosti esteettömien reittien kunnostuksen luontoon.

Vasemmistoliiton ehdokkaat ovat perinteisiä vasemmistoliittolaisia, joilla on pienet ihmiset mielessä.

– Ollaan helposti lähestyttäviä, vaikka korona vaikeuttaakin kaikkea. Pyhtääläiset eivät ole aina äänestäneet puolueen mukaan, vaan henkilön, kuvasi Vulkko.

He totesivat, ettei Pyhtäällä olla kenenkään puolesta, eikä ketään vastaan.

– Aina mietitään kunnan vetovoimatekijöitä, vaikka pitäisi myös miettiä pitovoimatekijöitä. Millä kuntalaiset saadaan pysymään paikkakunnalla, kysyi Lakso-Adamsson.

Seppä kritisoi kuntaa, joka myi aikanaan kaikki vuokra-asunnot pois. Nuorilla ei ole varaa rakentaa omakotitaloja, joten heitä ei tulekaan Pyhtäälle.

– Jos halutaan Pyhtäälle myös tavallisia ihmisiä, ei voi houkutella vain tietyn tulotason ihmisiä. Kaikilla pitäisi olla oikeus muuttaa Pyhtäälle, nosti Kallio. – Ei vuokrafirmojen muutaman tunnin työkomennuksilla rakenneta taloja.

– Ennen Pyhtäästä haluttiin tehdä Kotkan Westend. Silloinhan tänne ei ole köyhillä muuta asiaa kuin puhelimella, Seppä lohkaisi.

Puheenjohtaja Lakso-Adamsson kannatti ehdottomasti lentokenttää ja toivoi valitusten pian loppuvan. Rinnalle hän nosti myönteisenä Erä- ja luontokulttuurimuseon muuten, paitsi Cursorin takauksen. Parempi olisi Pyhtään itse ottaa laina ja rahoittaa rakennus. Sen voisi tehdä vaikka 0,25 prosentin kuntaveron nostolla. Miksi rahoittaa lopulta Kotkan kaupungin omistamaa rakennusta?

Kallio kysyi museo- ja kylpyläsuunnitelmien maksavien asiakkaiden perään, niitä ei ole näkyvissä.

– Palvelut lähellä, terveydenhoito ja sosiaalihuolto toimii, vanhukset viihtyisivät, Vulkko luetteli tulevaisuuden painotuksia. – Moni eläkeläinen muuttaa pois Pyhtäältä, koska ei ole joukkoliikennettä. Toisaalta, jos ei ole matkustajia, ei ne autot tyhjillään kulje.

He kyseenalaistivat kunnan rahan käyttöä, kun Motellinrannan kunnostukseen pannaan liki 300 000 euroa tai Kaunissaaren aallonmurtajan loputtomaan rahareikään miljoona.

Kunnan kilpailuttaessa, pitäisi painottaa pyhtääläisiä yrittäjiä tai ainakin pyhtääläisiä työllistäviä yrityksiä.

Kaksikin paikkaa tulevaan valtuustoon on hyvä määrä. Varovainen toive oli jopa kolmannesta paikasta.

– Niin kauan, kun vaalien jälkeen tehdään teknisiä vaaliliittoja, ei saada päätöksentekoa muuttumaan, painotti Lakso-Adamsson. – Muutosta tulisi, jos jokaisesta ryhmästä oli joku jokaisessa lautakunnassa.

Koronan takia kampanjointi on rajoittunutta, mutta he kohtaavatkin ihmisiä kaupoissa. Nykyisellään saattaa mennä toista tuntia keskustellessa ihmisten kanssa hyllyjen väleissä.

Petri Seppä sivalsi vielä.

– On helppoa, kun vasemmistoliitto on ainoa vasemmistopuolue Pyhtäällä.

Vaaliliitto puhuttaa muita, mutta myös vasemmistoliittolaisia.

– Pyhtäällä on kamala pelko, että vasemmistoliitto saa ääniä, kun ollaan vaaliliitossa, Lakso-Adamsson totesi. Se voi olla toisinpäin, että ne kerää ääniä meille. Luotan sen verran perussuomalaisiin, että meillä on nyt mahdollisuus saada lautakuntapaikkoja.

– Tässä kunnassa on reilut 5 000 asukasta, meitä kaikkia tarvitaan.

Siirry vaalien tulospalveluun

Kommentoi