Älykkään erikoistumisen strategia julkaistiin

Tulevaisuus: EU-maissa tehdään maakuntakohtainen älykkään erikoistumisen strategia.

Vuonna 2018 Pyhtään lentopaikalla tehtiin koelennätyksiä dronella. Raimo Eerola

Hannu Lehtinen

Vastikään julkaistu Älykkään erikoistumisen strategia (ÄES) oli kuluvalle ohjelmakaudelle tehdyn strategian päivitys.

Strategia toimii Kymenlaakson kehittämisessä maakuntasuunnitelman ja -ohjelmien osana. Samalla se on kuitenkin koko Euroopan laajuinen profilointi, millä nostetaan maakuntien erityisosaamista.

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön.

Älykästä erikoistumista koskevat kansalliset/alueelliset tutkimus- ja innovaatiostrategiat (RIS3-strategiat) ovat yhdennettyjä, paikkaan perustuvia taloudellisen muutoksen ohjelmia, joilla on viisi tärkeää ominaisuutta:

1. Kohdistetaan poliittista tukea ja investointeja keskeisiin kansallisiin tai alueellisiin painopisteisiin, haasteisiin ja tarpeisiin osaamiseen perustuvaa kehitystä varten.

2. Hyödynnetään kunkin maan/alueen vahvuuksia, kilpailuetua ja huippuosaamispotentiaalia.

Vain Kainuussa on vähemmän yrityksiä kuin Kymenlaaksossa suhteessa asukasmäärään.

3. Tuetaan teknologista ja käytäntölähtöistä innovointia ja pyritään edistämään yksityisen sektorin investointeja.

4. Saadaan sidosryhmät täysimääräisesti mukaan sekä edistetään innovointia ja kokeilua.

5. Perustuvat näyttöön ja sisältävät varmat seuranta- ja arviointijärjestelmät.

Kyse on koko Euroopan kasvustrategiasta ja kilpailukyvystä muuttuvassa maailmassa. EU:n halutaan olevan älykäs, kestävä ja osallistava talous EU:n ja jäsenvaltioiden on määrä saavuttaa korkea työllisyys, tuottavuus ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden taso.

Strategiaa tuetaan konkreettisilla toimilla unionin ja jäsenvaltioiden tasoilla. Kansalliset ja alueelliset viranomaiset koko Euroopassa laativat älykkään erikoistumisen strategioita yrittäjyyttä edistävässä prosessissa, jotta Euroopan rakenne- ja investointirahastoja voidaan käyttää entistä tehokkaammin julkisten ja yksityisten investointien välillä.

Kymenlaakso on sijalla 16 Tilastokeskuksen maakuntien kilpailukykyä arvioivalla listalla. Siinä maakuntia on kaikkiaan 19 Ahvenanmaa mukaan lukien.

Tavaran viennissä Kymenlaakso on koko maan ykkönen 27 488 eurolla per asukas. Bruttokansantuote on peräti viidenneksi paras koko maassa.

Sen sijaan häntäpäähän maakunta sijoittuu muun muassa toimivien yritysten määrässä. Vain Kainuussa on vähemmän yrityksiä kuin Kymenlaaksossa suhteessa asukasmäärään.

Tutkimus- ja kehittämismenot per asukas on Kymenlaaksossa kolmanneksi alhaisin koko Suomessa. Vielä vähäisemmät TKI-menot löytyvät Etelä-Pohjanmaalta ja Ahvenanmaalta.

Maakunta tarvitsee strategiaa noustakseen edes maakuntasarjassa.

Maakuntaliiton verkossa järjestämä julkistamistilaisuus esitteli osaamistarpeisiin valitut kärkialat. Älykkään erikoistumisen kärjet Kymenlaaksossa ovat Bio- ja kiertotalous, Logistiikka sekä Digitalous.

Kärjet koostuvat useista osa-alueista ja lukuisten toimijoiden ekosysteemistä, mutta ovat samalla myös toisiinsa kytkeytyneitä kokonaisuuksia. Strategia ei koetakaan tunnistaa, miten yrittäjyyttä saataisiin lisää.

Maakuntaliiton johdolla toteutettu strategia nosti älykkään erikoistumisen kriteereiksi muun muassa toimintaympäristön ja markkinoiden kehityksestä nouseva kasvupotentiaalin, huippuosaamisen yrityksissä ja korkeakouluissa, nojautumisen alueen vahvuuksiin, alueen julkisten investointien kohdistumisen ja mahdollisuudet onnistua EU-rahoitushauissa.

Logistiikan osa-alueelta on nostettu kehittämisyhtiöiden ja oppilaitosten konkreettisia suunnitelmia näytille. Niissä oli ainoina myös hintalaput.

Pyhtään osalta strategia oli tunnistanut Suomen lentoliikenteen kehittämisen ja siihen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet. Tavoitteena jopa uuden toimialan luomisen Suomeen.

Julkaistu strategia on pitkä listaus verkostoja, erilaisia toimijoita, joille osoitetaan suunta. Se listaa isoja toimijoita, mutta jättää avoimeksi maakunnan kattavan osallistavuuden sanalistauksella kehittää, vauhdittaa, edistää, kasvattaa, tunnistaa, sitouttaa ja kannustaa.

Se ei avaa konkreettisesti tavoitteita, eikä esitä visiota, miten strategialla toteutetaan esimerkiksi EU:n viiden keskeisen ohjeistuksen käytännönläheisen innovoinnin ja yksityisen sektorin investointien edistäminen sekä näyttöihin perustuvat varmat seuranta- ja arviointijärjestelmät.

Kommentoi