Pyhtään kunta ulkoisti terveyspalvelunsa yksityiselle sosiaali- ja terveysalan yritykselle 2015 alusta pääasiassa taloudellisista syistä.
Yksityistämisen jälkeen nämä palvelut ovat toimineet Pyhtäällä oikein hyvin. Kustannukset ovat pysyneet tasaisina näihin aikoihin asti.
Pyhtäällä on päässyt lääkärille keskimäärin viidessä päivässä ja se on ollut Suomessa harvinainen luku.
Ennustettavuuden takia sote-palveluiden ulkoistaminen on ollut Pyhtään asukkaille hyvä asia, varsinkin jos katsoo muiden Kymsoten aikaisten Kymenlaakson kuntien tilannetta.
Pyhtään sote-kustannukset pysyivät tasaisesti 17–18 miljoonan euron vuosihaarukassa. Nyt toimintansa vuodenvaihteesta aloittaneen hyvinvointialueen päättyneen sote-kuntayhtymä Kymsoten yllättävät rahapyynnöt omistajarahoittajiltaan aiheuttivat muille kunnille kuin Pyhtäälle paljon hankaluuksia.
Pyhtään malli voi toimia hyvänä vertailuna toimintansa aloittaneelle Kymenlaakson hyvinvointialueen omalle toiminnalle. Vaihtoehtoisten palveluntuottajien avulla pystytään avoimuus asteen mukaan edes hieman vertailemaan kustannuksia tai toimintatapoja.
Hyvinvointialueen valtuustolla ja hallituksilla on valta päättää siitä, mitä palvelukokonaisuuksia hyvinvointialue pyörittää itse ja mistä se irtaantuu.
Päättäjien tulee edistää politiikkaa, jossa palvelut ja tuotteet voidaan hankkia avoimesti ja vertailukelpoisesti yrityksiltä. Se on myös veronmaksajan etu, että palvelut kilpailutetaan sekä hinnalla että laadulla. Pyhtään mallia tulisi siis edelleen ylläpitää ja kehittää.
Kaikkien saatavilla olevat laadukkaat ja nopeat ja asukkaiden arvostamat terveyspalvelut ovat investointeja, jotka turvaavat tulevaisuutemme.
Yrittäjät työllistävät ja luovat asukkaille hyvinvoinnin perustana olevan elinvoiman.
Alueemme yrittäjien on saatava tarvitsemansa koulutettua ja osaavaa työvoimaa. Työperäinen maahanmuuttoa ilman viranomaisen suorittamaa tarveharkintaa on mahdollistettava. Työn vastaanottaminenkin tulee aina olla kannattavaa.
Valtion lisävelkaantumista on hillittävä. Suomen tulee silti olla maailman lapsiystävällisin maa ja Suomessa tulee jatkossakin olla turvallista kasvaa. Koulutusta ja terveyspalveluita tulee kehittää ja parantaa.
Monipaikkaisuutta tulee edistää ja mahdollistaa edelleen edistämällä julkista luvitus menettelyä, jotta voimme paremmin vastata tarpeeseen pitää koko Suomi asuttuna.
Maatalous on kannattavuuskriisissä. Elinvoimaisella maaseudulla ja maataloudella on keskeinen rooli maamme huoltovarmuuden kannalta. Suomessa pitää olla mahdollista ja kannattavaa harjoittaa kestävää maa- ja metsätaloutta.
Kaakkois-Suomessa kaikissa kunnissa ja maaseudullakin jokaisen tulee voida elää, asua ja yrittää.
Kirjoittaja on eduskuntavaaliehdokas, RKP:n Yhteispiirin sekä Kotkan Yrittäjien puheenjohtaja. Pyhtäänlehti julkaisee ennen vaaleja eri puolueiden edustajien kolumneja.