Että ihmisellä voi käydä hyvä tuuri joskus aikoinaan töissä, vuorotyössä kun oli suht harvinaista, että sattuu kaikki joulun pyhät vapaiksi. Joulun perinteet elävät vahvasti lähes kaikkien sydämissä. Tänä jouluna oli perheen pääteemana joulukuusi. Kuusi haettaisiin ihan oikeasta metsästä, ihan oikeasti kantaen, ja ihan oikeasti itse kaataen. Kaikki mukaan, lapset, koirat, äiti ja isä. Matka tuli tehdä sopivasti hämärissä, metsä kun saattoi olla kaupungin.
Enon metsään mennään kuusta katsomaan, puhuttiin ääneen. Lapset iloissaan naapurin vanhuksille kertoivat, että lähdetään enon metsästä hakemaan joulukuusta.
Naapurin mummo kysyi, jos vaikka heillekin jonkinlaisen kuusen voisitte tuoda, kun he ovat vähän huonoja liikkumaan. Kyllä he sen kuusen enolle jollakin tavoin korvaavat. Hieman oli joulumieli lurpahtaa... enolle korvata... tuota..hmm.
– Älkää nyt, kyllä se kuusi sieltä tulee ilman korvaustakin. Samalla sitä kaksi kuusta varast.. eikun kaataa. (huom: mahdollinen rikos on jo vanhentunut 25 vuodessa).
Matkaan lähdettiin oikein ihanassa joulusäässä. Hämärtää, lunta hipsuu hiljalleen. Joulutunnelman luomiseksi lähdettiin jalkaisin liikkeelle. Hyvä asia oli vielä sekin, että sitä lunta hipsutteli hiljalleen, jalanjäljetkin siinä peittyisivät lumeen.
Parin kilometrin kävelyn jälkeen poikettiin metsään. Siihen ”enon omaan”. Oi mikä valinnanvara. Tuo on suuri, tuo on pieni, tuo ei ole tuuhea, tuo taas on. Tuntui että aina vaan löytyi toinen toistaan komeampi kuusi. Lopulta valinnat tehtiin, kuuset kaadettiin ja kotimatka saattoi alkaa.
Kumpikaan kuusi ei ollut tien reunassa.
Eipä ollutkaan helppoa. Kaksi lasta, kaksi koiraa ja kirves, ja vain kaksi kantajaa. Tultiin maantielle ja tilanne paheni. Tappelun nujakka alkoi, kuka saa laittaa kuuseen sen punaisen pallon, ja kuka sen pikku possun, joka kuuluu alaoksille. Ei auttanut kuin jättää kuuset tien viereen ja lähteä hakemaan autoa ja peräkärriä.
Koko sakki pakkautui sitten autoon ja palattiin kuusia hakemaan.
MITÄ? !!!! Kumpikaan kuusi ei ollut tien reunassa.
– Joku on varastanut meidän kuuset, parkui vanhempi tenavista.
– Soitetaan poliisit, karjui nuorempi
– Suut kiinni, huusi isä
Koirat haukkuivat jo yleistä meteliä. Äiti vaikeni viisaasti. Oli jo täysi pimeys.
– Mitähän jos ajettaisiin iltatorille kuusia katsomaan.
Sinne mentiin, kun oli se peräkärrykin sopivasti mukana. Kaksi kuusta maksoi lähes 200 sen aikaista markkaa.
Naapurit saivat ”ilmaisen kuusensa” sieltä enon metsästä...kun tuli luvatuksi.
Hyvin vakavina pohdittiin maailman epäluotettavuutta, kun ei edes jouluna olla rehellisiä, toisten kuusetkin viedään.
Jolukuusta pidettiin sinä vuonna aika pitkään, oli se niin kaunis ja...kallis.