Vaalikynästä: Hyvinvointiyhteiskunta, pelkkää sananhelinää?

Lauri Bruce, vas. (sit.)

Edellinen hallitus pyrki toteuttamaan sote-uudistuksen, tehden siitä hallitusvastuussa olleiden puolueiden arvojen ja ideologioiden näköisen. Lakiuudistus kuitenkin kaatui muun muassa perustuslaillisiin ongelmiin. Siinä uudistuksessa olisi ollut enemmän painotuksia yksityisen sektorin osallisuuden laajentamiseksi terveydenhuollon palveluiden tuottajina, sekä lisätä verovarojen ohjaamista näiden yritysten tukemiseen.

Perusidea nykyisessä uudistuksessa ja edellisen hallituksen uudistusehdotelmassa on sama, eli sotepalveluiden tuotantoa pitää tehostaa, keskittää ja koordinoida paremmin, jotta kulujen kasvua voitaisiin hillitä. Molemmissa vaihtoehdoissa kulut kasvavat, johtuen muun muassa yhteiskunnan ikärakenteesta. Ei vasemmistolla, eikä oikeistolla ole kristallipalloa kulujen vähentämiseen, hillitsemiseen on erilaisia oikeiksi kokemiaan vaihtoehtoja.

Se mitä nyt tarvittaisiin, on konsensus. Toivon niin vasemmiston kuin oikeistonkin asettuvan yksissä tuumin rakentamaan sotealueista lakiuudistuksessa määritellyn mukaisia kokonaisuuksia.

Mielestäni Suomen bruttokansantuotteella voidaan tuottaa laadukkaat hyvinvointipalvelut, julkinen ja yksityinen sektori yhdessä toimien. Oleellisinta on, että halutaan sitä ja että ei aseteta vastakkain, samoista euroista kilpailemaan vanhustenhoitoa tai esim. mielenterveydenhoitoa. Ekonomistit ja terveydenhuollon osaajat laskekoon palveluiden kulut, niin että edellä mainitunlaisia valintoja ei jouduta tekemään. Budjetin tulisi olla riittävä, eikä alimitoitettu poliittisten irtopisteiden toivossa.

Sotebudjetit määräytyvät kaupunkien ja kuntien aiempien vuosien sotebudjettien mukaan vielä 2023. Tuona siirtymäaikana selkiytyy sotealueiden kulurakenne ja se kuinka paljon rahaa kuluu palveluiden tuottamiseen ja mihin tuo ennalta määrätty budjetti riittää. Tämän jälkeen voidaan budjetit laatia toteutuneen budjetin mukaan. Jatkossa aluevaaliehdokkaat päättävät omalta osaltaan heille valtion osoittaman budjetin käytöstä ja kohdentamisesta.

Maakuntavero mahdollistaisi sotebudjetin paikallisen laatimisen ja siihen tarvittavien eurojen keräämisen. Perinteinen kunnallisvero on pitänyt sotekulut sisällään, joten maakuntavero ei ole tässä mielessä veroa veronpäälle, koska kunnallisvero kevenee noiden sotekulujen verran. Maakuntaveron käyttöönotosta päättää eduskunta.

Anna äänesi kuulua aluevaaleissa. Näin vaikutat sotepalveluihin, niiden laatuun ja saatavuuteen kotikunnassasi ja koko Kymenlaaksossa. Asetuin ehdolle, koska haluan kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita inhimillisistä lähtökohdista. Sosiaali- ja terveyspalveluita käyttää apua tarvitseva ihminen, ei siis pelkkä anonyymi kuluerä.

Kommentoi